Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




9.9.2021 9.00

Suomen ja Venäjän suhde tarvitsee laajaa kosketuspintaa

Pulloposti 37
Antti Helanterä
Suomen Venäjän-suurlähettiläs

Osallistuin kesäkuussa Pietarissa vuosittain järjestettävään talousfoorumiin muutaman vuoden tauon jälkeen. Paikalla olivat myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, East Office, Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja useita suomalaisyrityksiä.  Koronan keskellä alueelle pääsemiseksi piti tehdä PCR-testi, ja kansainvälisiä vieraita oli aiempia vuosia vähemmän. Tapahtuma kuitenkin näytti, että elämä Venäjällä jatkuu koronan keskelläkin. Aiemmin keväällä tein myös matkan Kalugan alueelle suomalaisten yritysten kanssa.

Venäjän talous nousi kesäkuussa pandemiaa edeltäneisiin lukuihin, ja maan keskuspankki odottaa 3,8 prosentin kasvua tälle vuodelle. Katsotaan, miten käy. Nyt etsitään asiakkuuksia ja tehdään kauppoja nousevilla aloilla. Kiinnostusta herättävät muun muassa rakennus- ja kaivannaisala. Venäjän kehittynyt maatalous- ja elintarviketeollisuus sekä metsäteollisuuden kunnianhimoiset kehityssuunnitelmat tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Myös kestävyys ja vastuullisuus ESG-hatun alla ovat nousevia teemoja venäläisille suuryrityksille, jotka hakevat uusia ratkaisuja. Venäjän markkinalla näkyy myös maan tavoite kehittää kansallista tuotantoaan. Suomalaisyritykset kohtaavat vaatimuksia lokalisoida tuotantoa. Myös muutokset ruplan kurssissa haastavat kahden maan ja valuutan kanssa toimivia firmoja. Pakotteetkin rajoittavat toimintaa eivätkä niiden perusteena olevat syyt ole kadonneet minnekään.

Kuten aina, markkinoilla punnitaan riskejä ja mahdollisuuksia, ja kenttätuntuma ja hyvät neuvot ovat tarpeen. Niitä tarjoamme täällä Moskovassa mm. yhdessä arvokasta työtä tekevän Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kanssa. Venäjän ja Suomen välillä toimii ja kauppaa tekee noin 700 suomalaisyritystä. Määrä on laskenut 2014 jälkeen, mutta viime aikoina dramaattisia muutoksia ei ole nähty.

Suomen ja Venäjän suhteissa laaja kosketuspinta on oleellinen elementti. Kun on kyse kahden suvereenin valtion suhteista, asioista ei aina olla samaa mieltä. Suhteillemme on ollut jo pitkään tyypillistä, että valtiojohdon ja hallituksen tason yhteyksien lisäksi taloussuhteet ovat molemmille tärkeät. Ja lasken taloussuhteisiin kaupan, investoinnit, logistiikan ja matkailun. Tähän voidaan vielä lisätä ainakin ennen koronaa vilkkaat eri tason viranomaisyhteydet, jotka mm. ovat huolehtineet rajan toimivuudesta näissäkin olosuhteissa.

Laajaan kosketuspintaan kuuluvat myös laajat kansalaisyhteiskunnan yhteydet, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteyspinnat. Ennen pandemiaa vuonna 2019 tehtiin yhteensä 9,5 miljoonaa rajanylitystä, joista noin 70 prosenttia oli venäläisten tekemiä. Suomi on ollut suurin Schengen-viisumien myöntäjä ja Venäjän viisuminannossa Suomi on viidennellä sijalla, näin siis ennen pandemiaa.

Korona-aika on hiljentänyt itärajaa, kun matkustusrajoitukset ovat olleet voimassa maaliskuusta 2020 alkaen. 2020 Suomen Venäjän-edustustoissa tehtiin vain 130 000 viisumipäätöstä, kun niitä vielä 2019 tehtiin 790 000. Huippuvuonna 2013 päätöksiä oli 1,5 miljoonaa. Venäjä on jo avannut suomalaisille maahantulon lentäen. Toivon epidemiatilanteen mahdollistavan rajan avaamisen jälleen pian. Asiasta kysytään minultakin päivittäin.

Venäjällä ja etenkin Pietarissa monella on läheinen suhde Suomeen. Se ei ole syntynyt sattumalta vaan omakohtaisilla kokemuksilla on siinä merkittävä rooli: matkustetaan mökille, sukuloimaan, ostoksille ja ollaan muuten eri tavoin tekemisissä Suomen ja suomalaisten kanssa. Maakuvatutkimuksemme mukaan kolme neljästä venäläisestä suhtautuu Suomeen hyvin tai erittäin hyvin, pietarilaisista lähes jokainen. On Suomen etu, että venäläiset tuntevat rajanaapurinsa – ja vieläpä tykkäävät siitä. Maakuva ei synny kampanjoilla, vaan jokapäiväisestä toiminnasta. Eikä maakuvaa saada aikaan pelkin diplomaattivoimin, ja myös yrityksillä ja talouselämällä on siinä tärkeä osuutensa.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä