Suomen ja Baltian tulisi ajaa EU:n yhteistä puolustusrahoitusta

Pulloposti 9
Meelis Oidsalu
Päätoimittaja
BalticSentinel.eu

Liettua päätti hiljattain lisätä puolustusmenojaan yli 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2026 mennessä nopeuttaakseen panssaroidun divisioonansa ja panssaripataljoonansa kehittämistä. Latvia ja Viro ovat ilmaisseet samanlaisen aikomuksen, vaikkakaan ilman tarkkaa aikataulua. Nämä päätökset heijastavat paitsi Trumpin kauden aikana asetettuja odotuksia, myös Baltian maiden pyrkimystä saada EU:n puolustusrahoitusta Venäjän rajanaapureina oleville valtioille.

Latvian ja Liettuan presidentit ilmoittivat tavoitteestaan nostaa puolustusmenot 5 prosenttiin BKT:sta juuri ennen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisia. Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs esitti tämän ehdollisesti, kun taas Liettuan presidentti Gitanas Nausėda ilmaisi sitoumuksensa selkein sanoin. Rinkēvičs kertoi Latvian television haastattelussa 20. tammikuuta, että maan kansallinen turvallisuusneuvosto keskustelisi helmikuussa puolustusmenojen nostamisesta ja että tulevaisuudessa ne saattaisivat nousta 5 prosenttiin BKT:sta.

Liettuassa Nausėda antoi lupauksensa jo 17. tammikuuta perustuen samana päivänä tehtyyn kansallisen puolustusneuvoston päätökseen. Tavoitteena on saavuttaa ja jopa ylittää 5 prosentin raja vuoteen 2026 mennessä. Liettua asettaa suuria toiveita Euroopan unionin ensimmäiselle puolustuskomissaarille, entiselle Liettuan puolustusministerille Andrius Kubiliukselle. Hänen tulevassa EU:n puolustusvalkoisessa kirjassaan odotetaan tarkasteltavan keskeisiä rahoitusvaihtoehtoja EU:n rajavaltioiden puolustukseen, mukaan lukien Viron esiin nostama ajatus EU:n puolustusvelkakirjoista, joiden arvon arvioidaan olevan 100–500 miljardia euroa.

Viron presidentti Alar Karis oli jo 25. marraskuuta 2024 kansallisen puolustusneuvoston kokouksen jälkeen vihjannut, että Naton uusien joukkojen sijoittamista koskevien vaatimusten vuoksi Viro saattaa joutua harkitsemaan vieläkin suurempia puolustusmenoja – mahdollisesti yli 5 prosenttia BKT:sta. "Itsenäisen puolustuskyvyn rakentaminen ei ole kertaluonteinen hanke, vaan jatkuva sitoumus," Karis painotti. Viime kesänä ja syksynä Virossa käytiin vilkasta julkista keskustelua lisäpuolustusinvestoinneista, joita tarvitaan Naton uuden Baltian puolustussuunnitelman ja Naton joukkojen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi.

Viron pääministeri Kristen Michal yllätti sekä hallituskumppaninsa että kansalaiset 21. tammikuuta ilmoittamalla suorassa kansallisessa radiolähetyksessä tukevansa Donald Trumpin ehdotusta Naton jäsenmaille nostaa puolustusmenot 5 prosenttiin BKT:sta. Michal vihjasi myös, että Viro voisi ottaa tämän omaksi tavoitteekseen. Hän selvensi, ettei kannata puolustusmenojen kasvattamista veronkorotuksilla, vaan haluaa käynnistää laajemman EU-tason keskustelun rajavaltioiden puolustuksen yhteisrahoituksesta, koska näiden maiden turvallisuus on koko Euroopan unionin etu.

Michalin johdolla Viron hallitus on jo ottanut käyttöön niin sanotun turvallisuusveron, josta osa käytetään lisäammusten hankintaan Viron puolustusvoimille.

Baltian maissa on myös keskusteltu mahdollisuudesta jättää puolustukseen liittyvät investoinnit Maastrichtin kriteerien ulkopuolelle – näiden kriteerien mukaan jäsenvaltion budjettialijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia BKT:sta. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, saako tämä ehdotus kannatusta Brysselissä.

Jos EU:n varojen laajamittainen käyttö rajavaltioiden puolustukseen osoittautuu realistiseksi vaihtoehdoksi pelkän toiveajattelun sijaan, nyt olisi oikea hetki julkistaa kansalliset rahoitustavoitteet virallisesti – erityisesti, koska vaikuttaa siltä, että Baltian maat pyrkivät lähettämään selkeän diplomaattisen turvallisuussignaalin Trumpin uudelle hallinnolle jo varhaisessa vaiheessa.

Suomen hallitus on suhtautunut skeptisesti puolustusmenojen nostamiseen 5 prosentin tasolle. Mutta voisiko olla perusteltua, että kaikki maat, joilla on merkittävä maaraja Venäjän kanssa, yhdistäisivät voimansa uuden EU:n yhteisrahoitteisen aloitteen puolesta? Tämä aloite voisi kattaa rajavaltioiden puolustusinfrastruktuurin ja ammusvarastojen kehittämisen – aivan kuten EU on jo menestyksekkäästi rahoittanut rajaturvallisuuden kehittämistä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin