Sotaa katsomosta

Pulloposti 11
Kimmo Lundén
Taloustoimittaja, VTM
Maaseudun Tulevaisuus

Seuraamme Ukrainassa käytävää Venäjän julmaa hyökkäyssotaa kuin katsomosta. Sota ei ole meistä suomalaisista kaukana - Helsingistä Kiovaan on 1 100 kilometriä, lentäen vajaat kaksi tuntia. Sama välimatka kuin on Helsingistä Ivaloon.

Toimittajana olen kaukana kaikilta rintamilta ja leikkauspotilaana seurannut sodan kulkua päivästä toiseen tilanneraporteista, uutissaiteilta, twitteristä, sosiaalisesta mediasta, televisiosta ja radiosta. Keskustelemalla ja yhteydenotoilla.

Silti nämä tähän kirjoitukseen mennessä kuluneet kymmenen päivää ovat järkyttäneet niin minua kuin kanssaihmisiä Suomessa ja ympäri maailmaa. Sota Ukrainassa koskettaa meitä kaikkia.

Kriisin tullen tietoa haetaan ja kaivataan luotettaviksi tunnetuilta medioilta. Vapaa lehdistö ja tiedonvälitys ovat nyt arvossaan. Laatumedioiden verkkokävijämäärät lyövät ennätyksiä.

Propagandakoneisto Venäjällä jatkaa oman kansansa sumuttamista epätotuuksin.

Sodassa totuus on ensimmäinen uhri.

Presidentti Vladimir Putinin aikakaudella vapaan median toimintamahdollisuudet ovat Venäjällä heikentyneet ja lehdistönvapaus on käytännössä viety.

Sotasensuuri ja pelottelu sai 5. maaliskuuta Venäjän duuman päätöksin yhä järkyttävimmät mittasuhteet. Venäjä määrittelee ”valeuutiseksi” sodan kutsumisen sodaksi ja sanktioi ankarasti ”valeuutisen” jakamisesta armeijasta, länsimaiden asettamista sanktioista tai Ukrainan sodasta. Uhkana sakot tai jopa 15 vuoden vankeus.

Uuden lain myötä moni Venäjällä todennäköisesti pelkää kirjoittaa mitään sodan tai Putinin vastaista, vaikka haluaisi.

Painostusta, tiedustelua ja ties mitä tapahtuu parhaillaan suurelta yleisöltä näkymättömissä myös Suomessa.

Vahvistamattoman tiedon mukaan Venäjä on lähettänyt täällä asuvilla kansalaisilleen tekstareita: jos kommentoi sotatilannetta, joutuu oikeuteen. Totta vai tarua? Ainakin puolustusvoimilla on sama tieto pelottelutekstareiden olemassaolosta.

”Sun päiväs koittaa, oi Ukraina”. Venäjän suurlähetystöllä kajahti Ylioppilaskunnan Laulajien kuoroprotesti tiistaina 1. maaliskuuta.

"Putin alas, Venäjä ulos". Helsingissä Venäjän suurlähetystön edessä Tehtaankadulla rauhanomaiset mielenosoitukset Venäjän hallintoa vastaan ovat keränneet tuhansia. Mieltä ilmaistiin myös Tampereella ja Joensuussa.

Turun massiivisessa Ukraina-mielenosoituksessa Tuomiokirkolla oli noin tuhat osallistujaa. Järjestäjänä oli Turun ukrainalainen yhdistys.

Turussa suomut ovat pudonneet silmiltä, ja suomettuneisuuden aika jäämässä taakse. Turun pormestari Minna Arve twiittasi 28.2. ilmoittaneensa Pietarin kuvernöörille Alexandr Begloville Turun keskeyttävän kaiken ystävyyskaupunkitoiminnan Pietarin kanssa ja sulkevansa myös Turku-keskuksen Pietarissa.

Maarianhaminassa kokoontuu päivittäin kello 17 jo muutamaan kymmeneen kasvanut joukko ahvenanmaalaisia aktivisteja Venäjän konsulaatin edustalle Maarianhaminan keskustassa. ”17-rörelsen” haluaa tehdä tiettäväksi konsulaatin väelle, että heitä valvotaan.

Kokoonkutsujana toimiva Mosse Wallén on työskennellyt Dagens Industrin pitkäaikaisena Suomen-kirjeenvaihtajana. Hän asuu Maarianhaminassa.

Wallen kertoo, että kokoontuminen ei ole siinä mielessä ”oikea” mielenosoitus, sillä se vaatisi joka kerta ilmoituksen ja ennakkoluvan poliisilta. Yhtä kaikki, Maarianhaminan aktiivit tekevät tiettäväksi sanomansa:

”Mördare, lämna Ukraina!” ja ”Putin go home” lukee Mosse Wallénin plakaatissa.

Centrum Balticumin johtaja, tämän Pulloposti-kolumnisarjan päätoimittaja ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto ehdotti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (24.2.2022 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1808035) konkreettisia toimenpiteitä, jotka Suomen hallinnon tulisi Venäjän suhteen tehdä. Liuhdon mielestä nyt olisi aika vakavasti harkita Maarianhaminan Venäjän-konsulaatin henkilökunnan akkreditoinnin peruuttamista turvallisuusuhkan takia.

"Konsulaatti on historiallinen peru, mutta ainakin se aiheuttaa epäilyjä siitä, että sen kautta voitaisiin viedä sotilaallista tavaraa Ahvenanmaalle. Suomen puolustusvoimat ei ole siellä vakituisesti, josta kumpuaa tilanne, että kumpia on enemmän Ahvenanmaalla, vihreitä miehiä vai Suomen armeijaa?" Liuhto sanoo.

Hänen mielestään konsulaatin häätäminen saarimaakunnasta olisi luonteeltaan ennakoiva askel ja konkreettinen turvallisuutta lisäävä toimi.

Itämeri on rauhan meri. Ahvenanmaa on sopimuksin demililitarisoitu alue. Suomen puolustusvoimat puolustaa sitä joka tapauksessa siinä kuin muitakin rajojaan.

Kyllä, olen itsekin osallistunut merivoimien harjoitukseen, jossa joukot kuljetettiin kaupallisella ro-ro-aluksella Turun satamasta Raumalle. Rauma sai silloin toimia Maarianhaminana.

Myös Suomen elinkeinoelämältä ja Venäjällä toimivilta yrityksiltä on luottamus Venäjään ja Putinin hallintoon romahtanut totaalisesti Ukrainan-hyökkäyksen myötä. Viimeisimpänä Venäjältä ilmoitti lähtevän S-ryhmä. SOK:lla on Pietarissa 16 Prismaa ja kolme Sokos-Hotellia. Toiminta on ollut tappiollista.

Posti laittoi kätensä kyynärpäitä myöten ristiin, kun se sai viime joulukuussa myytyä liiketoimintansa logistiikkakeskuksineen Venäjällä. Rahat yrityskaupasta ovat jo Postin tilillä.

Lähtijöiden joukossa ovat myös öljy-yhtiöt BP, Shell, Norjan öljyrahasto ja Equinor, entinen Statoil.

Lauantaina 5.3. iisalmelaispanimo Olvi ilmoitti lopettavansa toiminnan Valko-Venäjällä ja viennin Venäjälle. Metsäyhtiöt katkaisevat puun tuontinsa Venäjältä.

Kunnossapitopalveluyhtiö Caverion, lihanjalostaja Atria, mediayhtiö Sanoma ja Stockmann ovat lopettaneet liiketoimintansa Venäjällä. Metsäkonevalmistaja Ponsse ilmoitti lopettavansa toiminnot Venäjällä.

Yrityksiä kuten energiakonserni Fortumia varoitettiin hyvissä ajoin luottamasta ja välttämään investointeja Venäjälle. Energia-alan Venäjä on nimennyt valtiolle strategisesti tärkeäksi toimialaksi.

Professori Kari Liuhto varoitti Fortumia sitoutumasta 2,7 miljardin yrityskauppaan ja miljardi-investointeihin sen päälle Venäjällä Kauppalehden kansihaastattelussani maaliskuussa 2008: ”Fortum pelaa venäläistä rulettia” (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jaadyttakaa-venajan-investoinnit-toistaiseksi/266807d2-2bda-3afe-a9c1-3c7f692acaa2).

Euromääräisesti tuotot jäivät pitkään tavoitellusta, ja nyt poliittinen riski kaatui täysillä päälle. Toivottavasti valtioenemmistöinen Fortum pystyy pelastamaan omaisuutensa.

Fennovoiman ydinvoimalaa ei ainakaan venäläinen voimalatoimittaja RAOS Voima Oy vie enää loppuun. Rakennuslupa valtioneuvostolta jää saamatta, se näyttää jo varmalta.

Aika näyttää, voiko tulevina vuosina esimerkiksi amerikkalainen Westinghouse tai Rolls Royce pienydinvoimaloineen tulla kumppaniksi Pyhäjoelle.

Hyökkäämällä mitään säännöistä piittaamatta häikäilemättä Ukrainaan ja uhkailemalla länsimaita, EU:ta ja Yhdysvaltoja Venäjästä on tullut hylkiövaltio elinkeinoelämän, diplomatian, urheilun, taiteen, kulttuurin -  ylipäänsä kaiken inhimillisen toiminnan areenoilla.

Mitä pidemmälle kriisi eskaloituu, luottamuksen menetys ulottuu myös yksilötasolle.

Pystyykö Venäjän vakoilukone trolleineen valvomaan esimerkiksi avainsanojen kuten ”Venäjän konsulaatti” käyttöä ja esiintymistä sosiaalisen median viestinnässä myös Suomessa?

Vainoharhaisuutta tai ei, mutta edellinen tuli mieleen, kun esitin paikallisessa Facebookin keskusteluryhmässä kysymyksen Venäjän Turun pääkonsulaatin huvilan ja rantasaunan sijainnista Turkuun kuuluvalla lähisaarella.

Siellä se sijaitsee, Kakskerran saarella, meren rannassa Brinkhallin kartanon naapurissa.

Asiallisten vastausten lisäksi tyhjällä fb-profiililla keskusteluun liittyi ”Kalle Käärme”. Käärme halusi tietää, miksi kysyn?

Teennäisen jatkokeskustelun perusteella mieleen tuli toisellekin ryhmän jäsenelle arvio Venäjän trollista.

Olipa kyseessä turhautunut teini tai Pietarin trolli, moderaattori heitti Kalle Käärmeen ulos ryhmästä.

Kyseistä Käärmettä ei ollut olemassakaan.

Ukrainassa aamu valkenee pommitusten ja taistelujen jäljiltä. Presidentti Volodymyr Zelenskyi johtaa Ukrainan kansaa ja armeijaa edestä ja rohkeasti. Saarron kiristyessä Kiev pitää pintansa tätä kirjoittaessani.

Läntinen Eurooppa Nato ja USA sopivat yhteisistä talouspakotteista, annettavasta tuesta ja sotakalustosta. Yhteinen uhka on yhdistänyt Suomen poliittisia puolueita. Kansalaiset, järjestöt ja yritykset osallistuvat avustuskeräyksiin.

Presidentti Sauli Niinistö ja USA:n presidentti Joe Biden keskustelevat Euroopan ja Pohjoismaiden tilanteesta sekä Nato-yhteistyön tiivistämisestä edelleen. Sotilasliiton optio-ovi pysyy auki. Nato-keskustelua ei toppuutella.

Ruotsin pääministeri Magdalena Anderson ja puolustusministeri Peter Hultqvist tapasivat Helsingissä pääministeri Sanna Marinin (sd), presidentti Niinistön ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk).

On selvää, että Suomen ja Ruotsin turvallisuus nojaa vahvasti Natoon ja syventyvään Nato-yhteistyöhön.

Ukrainan asia on meidän. Sota koskettaa koko maailmaa.

Kimmo Lundén, VTM (Taloustiede, Turun yliopisto, 1989). Kirjoittaja työskentelee taloustoimittajana Maaseudun Tulevaisuudessa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin