Sodankäyntiä leimaa yhä suurempi laaja-alaisuus

Pulloposti 47
Marko Palokangas
Sotilasprofessori, yleisesikuntaeverstiluutnantti
Maanpuolustuskorkeakoulu

Turvallisuusympäristön jatkuva muutos on heijastunut ja tulee edelleen vaikuttamaan muuttuneeseen sodan kuvaan, jonka määrittelyä ohjaavat entistä moninaisemmat uhkakuvat sekä laaja-alaisen vaikuttamisen kaikki mahdolliset keinot. Sodankäynti on muuttunut 2020-luvulle tultaessa yhä laaja-alaisemmaksi ja koskettaa meitä kaikkia. Erot valtiollisten, valtioiden tukemien ja ei-valtiollisten toimijoiden välillä ovat hämärtyneet. Myös sotilaallisia uhkakuvia leimaa yhä suurempi moniulotteisuus ja laaja-alaisuus sekä niiden liittymäpinnat toisiinsa. Yhdistyessään toisiinsa ne nostavat uhkan intensiteettiä, jolloin uhkakuvien maailmanlaajuinen luonne pakottaa toimijat, erityisesti valtiot, tiivistämään kansainvälistä yhteistyötään oman turvallisuutensa takaamiseksi. Kansallista turvallisuutta ei globaalissa maailmassa voi rakentaa vain yksin, eikä uhkia torjua vain valtiollisten rajojen sisäpuolella.

Sotilaallisesta lähtökohdasta keskeisenä kysymyksenä esille nousee se, millaisiksi mahdolliset uhkat ja laaja-alainen vaikuttaminen käsitetään. Tämä puolestaan vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka sotiin ja kriiseihin tulee varautua ja valmistautua. Sodankäynnin laaja-alaisuus pakottaa myös Suomessa eri viranomaiset, samoin kuin suomalaisen yhteiskunnan, etsimään ja tunnistamaan uusia virtauksia niin tulevaisuuden valtiollisessa vaikuttamisessa kuin taistelukentälläkin. Varautuminen parantaa valmiutta kohdata poikkeuksellisia tilanteita, viime kädessä jopa sodan. Suomessa varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Tärkeimpänä keinona erilaisiin uhkakuviin varautumisessa ja valmiuden saavuttamisessa, jopa varautumisessa sotaan, on eittämättä ennaltaehkäisy. Suomessa tämä tarkoittaa entistäkin vahvempaa, konkreettista yhteistyötä ja hallinnonalat ylittävän viranomaisyhteistyön tiivistämistä. Tässä avaintekijöinä ovat alueellisten ja paikallisten toimijoiden tunteminen, toimivat yhteistyösuhteet sekä vakioidut, testatut ja harjoitellut toimintatavat. Säännöllinen harjoittelu eri viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ei saisi jäädä vain suunnitelmatasolle tai dokumenteiksi, vaan sitä on tehtävä myös käytännössä.

Monimuotoisiin uhkiin vastaaminen edellyttää ymmärrystä näistä uhkista ja tuoretta ajattelua sekä suorituskykyjen innovatiivista käyttämistä ja uusia kumppanuuksia, kuten kokonaisvaltaista toimintatapaa. Ymmärrys sodankäynnistä – sen laaja-alaisuudesta – edellyttää selkeää viestintää ja jokaisen kansalaisen perehtymistä jopa kaikkein pahimpiin uhkakuviin laajan turvallisuuskäsityksen avulla. Tässä työkaluina toimivat kansallinen sivistys, kotikasvatus ja yleinen opetus, mutta omaehtoisen lukemisen merkitys on yhä keskeinen tapa ymmärryksen lisäämiseksi. Suomen turvallisuus on omissa käsissämme. Varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden vastuun ulkoistaminen vain yhdelle toimijalle tai viranomaiselle ei ole mahdollista. Turvallisuuden vastuu on jakamaton ja se kuuluu meille jokaiselle; yksilölle, kansalaiselle ja ihmiselle.

Sodankäynnin laaja-alaisuutta ja muutosta tutkimaan on Maanpuolustuskorkeakoululle, Sotataidon laitoksen yhteyteen, vuonna 2021 perustettu eri alojen ammattilaisista ja asiantuntijoita koostuva tutkimusverkosto, jonka päätehtävänä on tieteellisen tutkimuksen keinoin pyrkiä hälventämään sodankäyntiä leimaavaa usvaa. Sodan Usvaa -tutkimusverkosto julkaisi kesäkuussa 2023 toisen artikkelikokoelman nimeltä Sodan usvaa II – Sodankäynnin laaja-alaisuus. Teos on luonteva jatko verkoston julkaisuille, joka samalla toimii käsiteltävien aiheiden myötä keskustelun avauksena ja osoituksena Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen jalkauttamisesta opetuskäyttöön sekä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuustietouden tueksi.

Sähköinen kirja on ladattavissa veloituksetta osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3394-7

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin