Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Simo Häyhän ja talvisodan Kollaan perintö elää Rautjärvellä
Pulloposti 97
Kari Partanen
Toiminnanjohtaja
Kollaa ja Simo Häyhä -museo
Sota-ajat ovat monenlaisten tarinoiden ja legendojen synnylle otollisia aikoja, näin on myös 30.11.1939 - 13.3.1940 käyty Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota. Lukuisia kuuluisuuksia, silloinhan ei vielä puhuttu julkkiksista, syntyi jo sodan aikana. Suomalaiset joko kuulivat radiosta tai lukivat sanomalehdistä urheista ja neuvokkaista suomalaisista: ylipäällikkö Mannerheim, Suomussalmen sankari Siilasvuo, Tolvajärvellä voiton tuonut Pajari jne. Myös taistelupaikat tiedettiin ainakin nimeltä, tutuiksi tulivat nimet Raate, Taipale, Summa ja Kollaa. Viimeksi mainitun taisteluihin liittyi kaksi hyvinkin erilaista henkilöä Jalkaväkirykmentti 34:n kuudennessa komppaniassa. Nämä olivat komppanianpäällikkö luutnantti (myöhemmin kapteeni) Aarne Juutilainen, ’Marokon kauhuna’ tunnettu suulas ja monin tavoin erikoinen persoona, sekä komentajansa täydellinen vastakohta, hiljainen ja vaatimaton tarkka-ampujana toiminut korpraali (myöhemmin alikersantti ja sodan jälkeen vänrikki) Simo Häyhä eli ’Simuna’. Molemmat mainituista taistelijoista pääsivät osaksi kuuluisuutta jo talvisodan aikana erilaisten lehtiartikkeleiden kautta ja pääsipä ’Marokon kauhu’ myös Yleisradion haastatteluun 19.12.1939. Simo ei moisesta julkisuudesta tainnut pahemmin välittää ja olikin mieluummin etulinjoilla suorittamassa hänelle Juutilaisen määräämää tehtävää, tarkka-ampujana toimimista.
Talvisodan Kollaan taisteluilla on ollut aina erityisen suuri merkitys Rautjärvellä, sillä kunnan miehistä muodostui Juutilaisen komppanian runko syksyn 1939 YH:ssa (Ylimääräinen Harjoitus). Rautjärven kärsimät miestappiot olivat valtavat. Sodan jälkeen rauhanteossa jouduttiin kunnan alueesta vielä luovuttamaan Neuvostoliitolle noin puolet. Luovuttettuja alueita ei taisteluissa menetetty viholliselle ja monet menettivät kotinsa. Tämä ja kaatuneiden määrä koski karjalaisiin syvästi. Simon kotitila Kiiskisen kylässä jäi menetetylle alueelle. Ehkäpä osittain näistä syistä oli luonnollista, että rautjärveläiset talvisodan Kollaa-veteraanit halusivat jättää jälkipolville muiston osuudestaan talvisodan taisteluissa. 1970-80 -lukujen vaihteessa paikallisia veteraaneja oli vielä voimissaan ja lopulta saatiin Miettilän kylään, tsaarinvallan aikana rakennetun reservikasarmialueen sairastupaan, Kollaa-huoneet -nimellä tunnettu näyttely. Yhtenä itseoikeutettuna osana sitä oli Rautjärven pieni suuri mies, tarkka-ampuja Simo Häyhä. Koko näyttely-, tai ehkä jo voisimme käyttää termiä museotoimintaa, johdettiin ja pyöritettiin alusta alkaen vapaaehtoisvoimin. Tämä periaate on jatkunut aivan tähän päivään asti, vaikka museon toiminta on laajentunut huomattavasti ja nimikin muuttui Kollaa ja Simo Häyhä -museoksi Suomi 100 vuotta -juhlavuotena 2017.
Museossa kävijöiden määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin ja kuluneena kesäkautena 2024 päästiin taas uuteen ennätyksekseen, noin 6400 vierailijaan. Näistä ylivoimaisesti suurin osa on tietysti kotimaisia matkailijoita, mutta ulkomaisten kävijöiden määrä on ollut jatkuvasti nousussa. Kaikki maanosat ovat hyvin edustettuina ja lähtömaasta riippumatta ilahduttavaa on vierailijoiden ikäjakauma, nuoret lapsiperheet innokkaine jäsenineen lämmittävät museoaktiivien sydäntä. Selkeää kysyntää ja tarvetta museolle sekä sen jakamalle informaatiolle todellakin on. Käsittääkseni voimme tarjota kävijöille hieman toisenlaisen näkökulman sotaan, erikoisesti talvisodan Kollaan taisteluihin, koska näyttelyiden keskiössä ovat henkilöt, paikkakunnan miehet, jotka taistelivat itsenäisen Suomen puolesta. Tämä on ollut myös museon perustaneiden Rautjärven sotaveteraanien perusajatus: museon ei tule ihannoida sotaa vaan jättää muistijälki rautjärveläisten miesten osuudesta talvisodan Kollaa-taisteluihin. Tätä ajatusta olemme Kollaa ja Simo Häyhä -museossa noudattaneet ja tulemme jatkamaan veteraanien perinnön vaalimista edelleen.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö