Simo Häyhä – talvisodan tarkka-ampuja Kollaalla

Pulloposti 98
Tapio Saarelainen
Dosentti (LUT), majuri (evp)

Simo Häyhä ei halunnut sotaa. Hänen tavoitteenaan oli toimia maanviljelijänä kotitilalla Kiiskisen kylässä Rautjärvellä karjaa kasvattaen, maata viljellen, metsästäen ja metsätöitä tehden. Tavoite ei toteutunut. Suomi joutui sotaan, jossa oli pakko puolustaa läheisiä, omaa maata, uskoa ja oikeusjärjestelmää.

Simo Häyhän sota alkoi 10.10.1939, kun hänet kutsuttiin palvelukseen. Matka alkoi Rautjärven suojeluskuntatalolta ja jatkui Jaakkiman Huuhanmäen Viipurin rykmentin kasarmille. Simo Häyhä sijoitettiin JR 34:n kuudenteen komppaniaan, joka muodostettiin rautjärveläisistä miehistä, III joukkueeseen, kolmanteen ryhmään.  Komppanian päällikkö oli luutnantti Aarne Juutilainen, ja joukkueenjohtaja oli vänrikki Lehtelä. Luutnantti Juutilainen oli jo aiemmin havainnut Simo Häyhän erinomaiseksi ampujaksi suojeluskunnan ampumamestaruuskilpailuissa. Juutilainen ei määrännyt Simoa ryhmänjohtajaksi, vaan otti hänet tarkka-ampujaksi.

Simo Häyhä kertoi häntä haastatellessani sodan alkamisesta: ”Marraskuun viimeisenä päivänä olin Suvilahdessa, jonne minut edellisenä päivänä oli muutamien muiden kanssa komennettu panssarintorjuntakursseille. Sodan alkamispäivän vastaisen yön nukuimme kaikessa rauhassa. Marraskuun 30. päivänä kolmen aikaan alkoivat venäläiset ampua tykeillä Hautavaaran kylän Hyrsylän mutkaa. Joulukuun toisena päivänä hyökkäsi iivana kahtena yönä peräkkäin, jolloin kolmantena päivänä kaatuivat Janne Rautio ja Lauri Kustaa Leminen. Sinä iltana annettiin käsky peräytyä Suvilahteen.”

Simo Häyhä jatkoi: ”Kaikessa rauhassa vahvanpuoleisen aamiaisen syötyämme saimme käskyn lähteä kukin omiin yksikköihimme. Sota oli syttynyt. Nyt saataisiin toden teolla soveltaa käytäntöön sitä oppia, minkä minäkin olin saanut harjoitellessani Viipurin suojeluskuntapiirin syysampumamestaruuskilpailuja varten. Enpä olisi aikaisemmin kuitenkaan uskonut, että niistä kilpailuista nyt tulisi tällaiset.”

Sodan tahti oli kiivas. Oman kylän poikia, rautjärveläisiä, kaatui heti sodan alkupäivinä Loimolan tien suunnan taisteluissa, joista vetäydyttiin Suvilahdelle ja lopulta puolustukseen 30 kilometrin päähän Kollaanjoelle.

Simo Häyhä oli esimerkillinen, tinkimätön, rohkea, ja täytti saamansa tehtävät viimeiseen saakka. Hän ei jäänyt odottamaan vihollisen toimintaa, vaan otti aloitteen, mikä pelastikin hänen henkensä useita kertoja.

Tarkka-ampujana Simo Häyhä valmisteli tuliasemat etukäteen, jäädytti ja naamioi, minkä jälkeen hän vaani vihollista ja pyrki puolustamaan isänmaata jokaisella tarkasti ammutulla laukauksellaan. Hän vaihtoi tuliasemaa riittävän usein, jottei olisi tullut tapetuksi.

Simo Häyhä haavoittui päähän aamuyön tunteina 6.3.1940 Kollaalla, Ulismaisen saloilla venäläisen jalkaväkisotilaan ampumasta räjähtävästä luodista. Räjähtävien luotien käyttö sotilaan ampumiseksi oli kielletty Haagin sopimuksessa 11.12.1868. Pääosumasta vammautunut Simo vaipui syvään tajuttomuuteen, josta hän heräsi vasta 13.3.1940, rauhan tultua. Simo Häyhä leikattiin yhteensä 26 kertaa ja hän toipui.

Sodan jälkeen Simo Häyhä asettui Ruokolahdelle Utulaan Kummunlahden tilalle, jonka hän oli saanut korvauksena menetetylle alueelle jääneestä maatilastaan. Lopultakin hän sai viljellä maata, hoitaa metsiä ja kouluttaa metsästyskoiria. Metsästysharrastus oli lähellä sydäntä, elämäntapa. Simo Häyhä ei halunnut olla julkisuudessa, vaan vaatimattomana ihmisenä pysyä syrjässä.

Talvisota kesti 105 vuorokautta. Simo Häyhä ampui 98 vuorokauden kuluessa 542 vihollissotilasta ja oli esimerkillisyydessään talvisodan hengen luojia. Simo Häyhän opit esimerkiksi ammunnan perusteiden hallinnassa, etäisyyksien arvioinnissa ja taisteluteknisessä toiminnassa tuliasemassa otettiin käyttöön Suomen Puolustusvoimissa, kun luotiin perusteet tarkka-ammunnalle ja sen kouluttamiselle.

Simo Häyhä ei ihannoinut sotaa. Hän puolusti maataan, koska oli pakko. Sota tuhoaa ihmisen. Osa jää henkiin, mutta silti vammautuu tai menettää mielenterveytensä. Olipa ihminen osa voittavaa tai häviävää sotavoimaa, hän menettää sodassa aina järkyttävän paljon. Sodasta ei kukaan palaa ehjänä. Simo Häyhä kuoli 97 vuoden iässä Sotavammaisten hoitokodissa Haminassa 1.4.2002.

Rautjärvellä sijaitsee Kollaa ja Simo Häyhä -museo, joka vaalii talvisodan muistoa ja johon on koottu runsaasti Simo Häyhään liittyvää esineistöä.

Kuva on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä maaliskuussa 2024 toimittaja Katariina Pajarin jutussa, joka kertoi Simo Häyhästä. Kuvalähteinä SA-kuva, Anna Huovinen/HS, kuvankäsittely Konstantin Neugodov/HS.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin