Seili - yliopistonkin sielu

Pulloposti 53
Pekka Vallittu
Biomateriaalitieteen professori
Hammaslääketieteen laitoksen johtaja
Turun yliopiston hallituksen jäsen

Suomen valtio lahjoitti vuonna 1964 merkittävän osan eteläisen Airiston Seilin saarta ja sen kiinteistöjä Turun yliopistolle, joka lähti innolla käynnistämään siellä kenttäasemaa jatkamalla Lohmin saarella jo aikaisemmin alkanutta maantieteellistä ja biologista tutkimustoimintaa. Kenttäasemasta tuli Saaristomeren tutkimuslaitos. Vaikka Saaristomeren tila oli jo tuolloin huonontunut, niin tokkopa tutkijatkaan osasivat ennustaa, mihin suuntaan ja miten nopeasti luontoympäristömme tuli muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Turun yliopisto valtiollistettiin ja toiminnan taloudellinen pohja loi mahdollisuuden ”brezchneviläisten” toimintatapojen muodostumiseen, jossa joitakin yliopiston toimintoja saatettiin jopa ylläpitämää valtion rahoituksella vain ylläpitämisen vuoksi. Uuden yliopistolain myötä yliopisto on siirtynyt astetta yritysmäisemmän taloudellisen toiminnan suuntaan, ja on esitetty kysymys: onko Seili yksi niistä relikteistä, jotka vain kuluttavat rahaa eivätkä tuo yliopistolle konkreettista hyötyä? Seilin tapauksessa kyse on kuitenkin luontoympäristön tutkimuksesta, merkittävän kiinteistöomaisuuden omistamisesta ja historiallisen kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä. Voisiko Seilillä nostaa koko yliopiston arvoa pikemminkin kuin nähdä se vain rahanreikänä ja ”kamreerin” riesana?

Onko niin, että Turun yliopiston luontoympäristön tutkimuksen on mentävä Saaristomerta edemmäs kalaan, koska Airiston vesi on tutkijoille liian sameaa? Tämän kaltaisiin kysymyksiin on jouduttu hakemaan vastauksia kuluneen vuoden aikana ja keskustelu on Seilin osalta levinnyt myös laajoihin kansalaispiireihin. Turun yliopisto on matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja sen maineikas biodiversiteettiyksikkö ei näe tällä hetkellä Saaristomeren tutkimuslaitoksella Seilissä suurta merkitystä ja olisi valmis siirtämään toimintoja luonnoltaan kaikkein herkimmästä sisimmästä saaristosta naapuriyliopiston keskukseen hieman ulommas Saaristomerelle. Tiedekunta on laitettu katsomaan asiaa lyhytnäköisestä taloudellisesta näkökulmasta, joka on yliopiston maineen ja luontoympäristön tutkimuksen kannalta huolestuttavaa. Erityisen vakavaa on uhka pitkien aikasarjaseurantojen katkeamisesta.

Seilin kiinteistöt tarvitsevat peruskorjausta ja muutoksia, jotta esimerkiksi vuokraravintolatoimintaa voidaan jatkaa, mutta suurilla korjauksilla ei ole tulipalokiire: kunhan katto pitää ja kosteusasiat pysyvät hallinnassa, niin yliopisto voi odottaa maailmantalouden nousua tai muita mahdollisuuksia rahoittaa laajamittaisempia kunnostustöitä. Lyhytnäköistä olisi laittaa Seili ”lihoiksi”, sitä tulisivat tulevat yliopistolaissukupolvet raskaasti harmittelemaan.

Turun yliopiston tutkimusasemilla pohjoisessa Kevolla ja etelässä Seilissä tehdään kansainvälistä Suomen ja maailman luontoympäristön tutkimusta, josta muut kuin suomalaiset tutkijat eivät kanna vastuuta.  Yliopistoille tärkeiden julkaisumäärien ja sitaatioiden tavoittelussa voi olla attraktiivista jättää marginaalialueiden tutkimus vähemmälle huomiolle ja tutkia kohteita, joista tehdyillä julkaisuilla saavutetaan suurempi tieteellinen näkyvyys. Vaikka valtio mittaakin yliopistojen toiminnan tuloksellisuutta myös bibliometrisesti, niin tutkijoilla on viimekädessä vastuu siitä, että mitä tutkitaan. Ehkäpä Turun yliopiston monialainen ja verkostoitunut tutkimus voisi löytää jotakin hyvin ainulaatuista vaikkapa katsomalla sisintä Saaristomerta laajemmasta luonto- ja kulttuuriympäristön näkökulmasta.

Alkukesän aamuaurinko paistaa Fyrin -vierastalon ikkunasta juuri ennen yliopiston hallituksen strategiapäivän alkua (Pekka Vallittu)

Turun yliopisto on käynnistänyt selvityksiä Seilin asemasta, merkityksestä ja tulevaisuudesta ja tiedekunniltakin on pyydetty näkemyksiä ja ehdotuksia siitä, että mitä Seili voisi jatkossa antaa yliopistolle. Vihreään siirtymään ja kiertotalouteen liittyvien monialaisten ja rohkeiden uusien hankkeiden rahoittamisessa on ainutlaatuisella yliopiston omistuksessa olevalla saarella ja sen brändillä suuri merkitys. Oikeanlaisella viestinnällä ”Green Island Seili” tulee vahvistamaan Turun yliopiston näkyvyyttä ja asemaa yhteiskunnassa ja maailmassa laajemminkin. Seilin saarella tapahtuva tieteenalojen ja vuorovaikutustahojen verkostoituminen lisää pohjaa täydentävälle rahoitukselle ja tieteelliselle vaikuttavuudelle. Kun ”Green Island Seili” toteutetaan yhdessä alueen kuntien ja koulujen - peruskoulusta lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin - kanssa niin Turun yliopisto vahvistaa asemaa rekrytoida innokkaista nuorista Suomen ainutlaatuisen luontoympäristön tutkijoita ja vaalijoita myös tulevaisuudessa. Kotimaan luonto on osa maailman luontoa ja kulttuurin kotia ja Turun yliopistolla on nyt mahdollisuus näyttää ennakkoluulottomasti mitä Seilin sielu voi maailmalle antaa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin