Saaristomeri kutsuu matkailijoita

Pulloposti 8
Mirka Muukkonen
Hyvinvoinnin apulaispormestari
Turku

Turun edustalla oleva Saaristomeri on iso osa Turun lumovoimaa. Turkulaisena vaikuttajana keskityn kirjoituksessani erityisesti Turun ja sen kiehtovan saariston tulevaisuuteen.  

Moni Turkuun matkustava ihminen haluaa päästä nauttimaan kauniista saaristoluonnostamme. Helpoiten merellisen saariston tunnelmaan pääsee matkustamalla jyhkeistä, vanhoista tammistaan tunnettuun Ruissaloon.

Kun ilmastonmuutoksesta johtuvat ääriolosuhteet kuten sietämättömän tukalat helleaallot piinaavat Etelä-Eurooppaa, saattavat yhä suuremmat väkijoukot hakeutua Pohjoiseen. Täällä on turvallista, rauhallista, puhdas luonto ja helppo hengittää. 

Viime vuonna Turussa tilastoitiin 1,2 miljoonaa yöpymistä, joista 16 % ulkomaisia. Matkailusta on tulossa yhä tärkeämpi ja keskeisempi osa Turun elinvoimaa tuoden merkittäviä tuloja alueelle. Turun seudun matkailua edistävässä yhtiössä on ilmiö havaittu ja kysyntään pyritään vastaamaan.

Suurien väkijoukkojen saapuminen hallitsemattomana saattaa kuitenkin olla suuri uhka hauraalle saaristoluonnolle ja Itämerelle. Siksi tulevaisuuden matkailua on rakennettava kestävästi, ja siihen työhön tarvitaan mukaan paitsi suuret kaupungit ja kunnat, niin myös yritykset ja yhteisöt.

On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka Turun seudun kansainvälisen matkailun edistämiseen perustettu yhtiö Visit Turku Archipelago on ottanut heti alusta asti kestävän matkailun teemakseen. Yhtiö on sitoutunut kestävän matkailun periaatteisiin, laatinut strategian itselleen ja saanut STF-aluemerkinnän toiminnalleen.

Jotta kestävän matkailun ja siitä saatavan taloudellisen hyödyn saaminen onnistuisi, on Itämeri saatava terveeksi ja sen monimuotoista saaristoluontoa on tuettava. Jos emme saa Itämerellä kesäisin vellovaa sinileväkasvustoa hallintaan, voimme unohtaa kestävän matkailun potentiaalin ja sen tuoman taloudellisen hyödyn.

Matkailun kasvattaminen vaatii luontoa suojelevaa rakentamista ja infraa

Kasvavat kävijämäärät edellyttävät saariston isäntäkunnilta sitoutumista kestävien rakenteiden luomiseen. Saariston ja Itämeren herkkyys edellyttävät sen huomioimista niin kaavoituksessa, infrastruktuurin rakentamisessa sekä luonnonsuojelualueiden hallinnoinnissa. Matkailuun liittyvää rakennettua ympäristöä tulee toteuttaa siten, että se kuormittaa saariston luontoa mahdollisimman vähän.

Saaristo tulee tehdä helposti saavutettavaksi päästöttömillä kulkuvälineillä ja joukkoliikenteellä. Vesien suojelun kannalta on oleellista, että infrastruktuuri kuten vesi- ja jätehuolto on kunnossa, eikä valumia mereen synny. 

Matkailun kasvaessa ja toiminnan lisääntyessä on pidettävä huoli, että saariston upea luonto selviää kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelusta ja toteutuksesta läpi ketjun. Jos yksikin lenkki kokonaisuudessa pettää, voi sillä olla tuhoisia vaikutuksia alueen luontoon. 

Paikallisia toimijoita huomioiden

Kestävän matkailun periaatteisiin kuuluu paikallisen kulttuurin ja toimijoiden kunnioittaminen. Saaristossa tämä tarkoittaa myös paikallisten asukkaiden, heidän asuinympäristönsä ja elinkeinon turvaamista. Matkailun myötä alueen tulo- ja työllisyysvaikutukset kasvavat ja sillä on myönteinen vaikutus paikallistalouteen.

Matkailukauden pidentäminen tekee matkailuyrittäjän liiketoiminnasta kannattavampaa ja samalla säästää herkkää saaristoluontoa. Maailmalla havaitun liikaturismin, ruuhkahuippujen ja -sesonkien vähentämisen voi kääntää kilpailuvaltiksi. Kokemus rauhallisesta, hiljaisesta ja autenttisesta saaristosta on houkutteleva.   

Matkailualan yrityksille tulee suunnata neuvontaa ja koulutusta kestävän matkailun periaatteista, jätteiden kierrätyksestä, veden kulutuksen vähentämisestä, energiatehokkuudesta ja keinoista lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Lähellä tuotettu sesongin mukainen ruoka, paikalliset tuotteet sekä päästöttömät aktiviteetit kuten pyöräily ja melonta edistävät vierailijan kokemusta toiminnan laadusta ja kestävyydestä.

Saaristoluonnon suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen on panostettava

Luontokato on globaali ilmiö, joka on paikallisesti ratkaistavissa paikallislajit ja luontotyypit huomioiden.  Vaikka Turun kaupungin pinta-ala on alle 0,1 % koko Suomen pinta-alasta, niin täällä esiintyy 12% kaikista uhanalaisiksi luokitelluista eläinlajeista. Turun tavoitteena on edelleen kasvattaa suojelualueiden kokonaispinta-alaa.

Saaristomeri on ainutlaatuinen sisältäen kallio-, kivikko- ja hiekkarantaisia saaria. Vedenalainen luonto on vaihtelevaa, ja se kätkee sisälleen kallioisia riuttoja, hiekkasärkkiä, vedenalaisia harjuja ja arvokkaita lahtia. Saaristomerellä tavataan lähes kaikkia Suomen merialueilla esiintyviä pohjaeläimiä ja kaloja.

Tunnettuustekijä Turussa ja sen saaristossa on kalliokedot, niityt perinnemaisemina sekä upeat pähkinäpensaslehdot ja jalopuumetsät. Näitä uhkaa rehevöityminen ja umpeenkasvu, joten niiden kunnossapitoa ja ennallistamista toteutetaan niittämällä, kitkemällä vieraslajeja ja siirtymällä metsien jatkuvaan kasvatukseen.

Turku on vahvasti sitoutunut ilmasto- ja luontokaupunki

Turun kaupungin tavoite on olla yksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista. Kaupungin ilmastosuunnitelman tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupunki on solminut Helsingin kaupungin kanssa Itämeren toimenpideohjelman, joka sisältää merkittäviä toimenpiteitä Itämeren hyväksi. Turku on myös laatinut luonnon monimuotoisuuden Lumo-ohjelman tällä valtuustokaudella. Nämä kaikki ohjelmat ovat ohjaavassa roolissa myös suhteessa kaupungin matkailuyhtiöön. Toivon Turun toimivan kannustavana esimerkkinä muille kunnille ja kaupungeille kunnianhimoisten tavoitteiden osalta.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin