Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




3.10.2024 9.00

Saaristomeren pelastaminen vaatii toimia maalla

Pulloposti 81
Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja

Olen kasvanut lähellä Saaristomerta Varsinais-Suomessa ja sukuni juuret ovat Kemiössä, joten merien hyvinvointi on minulle myös henkilökohtaisesti rakas aihe. Elinikäni aikana Saaristomeren tila on valitettavasti heikentynyt ja alueen ainutlaatuinen meriluonto on uhattuna. 

Yleisesti Suomen vesistöjen tila voisi olla paljon parempi. Moni suomalainen mietti varmasti tänäkin kesänä, miten oma mökkiranta tai kodin läheinen puro on vuosien saatossa mennyt huonoon kuntoon, ollen nyt samea ja tummunut, aivan erilainen kuin aiemmissa muistikuvissa. 

Työtä vesistöjen eteen on tehty ja tehdään jatkuvasti päämäärätietoisesti. Vesistöjen kuormitusta on vähennetty ja huonokuntoisia paikkoja alettu jo ennallistamaan. Mutta työtä riittää vielä siihen, että vesistömme olisivat ansaitsemassaan kunnossa, että jokainen meistä voisi nauttia puhtaammasta meriluonnosta ja lähivesistön tuomasta hyvinvoinnista. On aika tehdä Suomen vesistöjen kunnianpalautus.

Onneksi meillä on sekä kotimaisia että kansainvälisen tason ratkaisuja. EU:n ennallistamisasetus ohjaa Suomessa huomion juuri vesistöihin ja kosteikkoihin, jotka kaipaavat kipeästi toimia. Asetuksen kansallisen toimeenpanon suunnittelu on käynnistymässä. Moni poliitikko vastusti ennallistamisasetusta, vaikka kansan mielipide vaikuttaa selvältä: Suomalaisista 80 % kannattaa EU:n ennallistamisasetusta. Tämä osoittaa suomalaisten arvostavan luontoamme ja toivovan sen tilan kohentamiseen tartuttavan. Suomessa tullaankin käyttämään rahaa ja voimavaroja tulevina vuosina siihen, että vesistöjen kunto paranee. Tämän varmasti moni suomalainen ottaa ilolla vastaan.

Huonokuntoisista vesistöistä yksi puhutuimpia esimerkkejä on ikioma Itämeremme. Saaristomeri on Itämeren heikoimmassa kunnossa oleva osa. On surullinen, jopa häpeällinen asia, että upea, maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen Saaristomeremme ja sen luonto on edelleen niin laiminlyöty ja huonossa kunnossa. Sen luontotyypit vaihtelevat karummista kallioluodoista metsäisiin saariin, sisältää kauniita suomalaisia perinnemaisemia ja on koti monille eläin- ja lintulajeille. Saaristomeren alue luontoineen on monelle suomalaiselle tärkeä paikka, myös monille sellaisille ihmisille, jotka eivät asu tai ole koskaan asuneet alueella. 

Saaristomeri osoittaa sen, miten eri tekijät täytyy huomioida vesien kuntoa parannettaessa. Vesistöjen ennallistamisessa voi olla kyse monenlaisista toimenpiteistä. Jos mietitään Saaristomerta tai Itämeren merialueita laajemminkin, ei mikään paikallisesti, merellä tehtävä toimi voi riittää, sillä syyt Saaristomeren tilaan ovat kauempana sisämaassa.

Ravinnekuormitus on merkittävin syy sille, miksi merialueemme ovat niin huonossa kunnossa. Kyseessä on niin sanottu hajakuormitus, jossa minkään yksittäisen suuren saastuttajan sijaan ravinteita valuu hajallaan sieltä täältä, mutta yhteensä mitattuna niin paljon, että ne aiheuttavat vakavaa haittaa. Tässä suurin tekijä on maatalous. Siksi ravinnekuormitus, valumat jokiin ja jokien kautta mereen, täytyy saada kuriin. Mikään määrä paikan päällä tehtäviä toimia ei voi koskaan riittää niin kauan kuin kuormitus tulee maalta.

Saaristomeren tilanne kuvaa sitä, miten kokonaisvaltaisesti meidän täytyy huolehtia vesistöistämme. Keinoja, joita tarvitaan, ovat muun muassa peltojen kipsikäsittely, lannoituksen vähentäminen sekä lannoituksen korvaaminen biologisilla menetelmillä, kuten maata parantavilla kasveilla, lannan talteenotto ja kierrätys. Viime kädessä meidän täytyy myös olla valmiita eläintuotannon vähentämiseen. 

Muutokset vaativat meiltä paitsi resursseja ja rahaa, myös asenteiden ja ajattelun päivittämistä. Isot kivet lähtevät vierimään hitaasti, eikä muutoksen mittakaavaa pidä vähätellä. Samalla meillä on jo kiire ja toimia pitäisi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Minna Canthin sanoi “Vanhojen totuuksien täytyy väistyä uusien tieltä”, ja tällä ohjenuoralla meidän tulisi tarttua myös nyt edessämme oleviin aikamme suurimpiin haasteisiin, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Meillä on valtavasti tutkittua tietoa Saaristomeren tilasta ja tilannekuva on selkeä. Nyt on aika laittaa tieto käytäntöön - ennallistamisasetuksen toimet ovat hyvä tapa aloittaa. 

 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä