Saako Saaristomeriohjelma jatkua vaalien jälkeen?

Pullopostin vaalinumero 26/3
Eeva-Johanna Eloranta
Kansanedustaja
SDP:n eduskuntavaaliehdokas

Saaristomeremme tila on huono. Rannikkovesien sinileväkukinnat olivat viime kesänä niin pahoja, että ne estivät viime kesänä jopa Naantalin unikeon kastamisen mereen.

Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Niinpä rehevöityminen voimistuu ja pysyy yllä. Pahimmillaan tämä johtaa meren pohjan ja sen eliöstön kuolemaan. Kaupunkien ja teollisuuden vedenpuhdistus on parantunut, mutta maatalouden hallitseman hajakuormituksen osuus ei, vaikka esimerkiksi viljatilojen lannoitus on tarkentunut. Vaikutus välittyy hitaasti ja roudattomien talvien yleistyminen vaikeuttaa tilannetta. Sadetalvet lisäävät pelloilta huuhtoutuvan ravinteen määrää.

Saaristomeren pelastamiselle hyvän lähtökohdan antaa pääministeri Marinin hallituksen vuonna 2021 perustama Saaristomeriohjelma, jonka tavoitteena on saada Saaristomeri pois Helcomin pahimpien kuormittajien hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Tiekartta tavoitteeseen pääsemiseksi valmistui viime kesänä. Olen itsekin Saaristomeriohjelman ohjausryhmän jäsen. Tämän vuoden valtion talousarviossa on varattu tarvittavat 18 miljoonaa euroa Saaristomeriohjelman tiekartan toteuttamiselle.

On välttämätöntä, että kaikki poliittiset puolueet sitoutuvat Saaristomeren pelastamiseen myös eduskuntavaalien jälkeen. Saaristomeriohjelman jatkamisesta tulee saada kirjaus seuraavan hallituksen ohjelmaan. Linjaukset ja tiekartat eivät itsessään Saaristomeren kuormitusta kuitenkaan alenna. Mukaan tarvitaan myös alueen paikalliset asukkaat. Maatalouden toimilla on merkitystä ja yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset. Konkreettiset ja vaikuttavat toimet ratkaisevat.

Keskeinen hoidettava asia – koko ongelman juurisyy – on etenkin meillä Varsinais-Suomessa kertyvän sika- ja siipikarjatilojen lannan käsittely ja kierrätys, sillä se kattaa 80 prosenttia alueen lantafosforista.  Sen sijaan, että annetaan ylimääräisen lantafosforin valua mereen, tulee se kierrättää jalostettuna kierrätyslannoitteena niille alueille ja pelloille, joilla ravinteita tarvitaan lisää. Tätä varten tarvitaan lantaravinteiden kierrätystuki, sillä kierrätysravinteen käytön tulee olla viljelijälle taloudellisesti mahdollista. Tulevaan hallitusohjelmaan tulee saada myös kirjaus kansallisesta lantaravinteiden kierrätystuesta.

Kun ravinteet saadaan kiertämään mereen valumisen sijaan, myös ravinnontuotannon asemaa ja kotimaisuusastetta voidaan parantaa entisestään. Itämeren tilaa parantavat toimet ravinteiden kierrätyksessä ovat myös toimia, jotka helpottaisivat viljelijöiden ahdinkoa lannoitekustannusten noustessa Venäjän hyökkäyssodan myötä. Tehokkaalla ravinnekierrolla voidaan vähentää keinolannoitteiden käyttöä.

Toinen tärkeä asia on ensiapu maatalouden valumiin maanparannusaineilla kuten kipsillä. Niillä saadaan leikattua fosforikuormitusta puoleen viiden vuoden ajaksi. Vesiensuojelun tehostamisohjelman myötä kipsikäsittelyä on jo tehtykin paljon – Marinin hallituskaudella ohjelma on saanut 69 miljoonan euron rahoituksen. Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee saada vastaavanlainen ohjelma, jolla turvataan kipsikäsittelyn jatkorahoitus.

Vaikka kipsin levitys on viljelijöille ilmaista, siitä huolimatta sitä on jäänyt hakematta ja levittämättä. Osasyynä voivat olla tiedonkulun katkokset, kynnys ottaa käyttöön uusia toimintatapoja tai maanviljelijöiden jo entuudestaan suuri työkuorma. Tämän vuoden valtion talousarviossa onkin eduskunnan jakamattomasta budjettivarasta eli niin sanotusta joululahjarahasta kohdennettu 150 000 euroa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, jotta viljelijöiden neuvontaa ja opastusta voidaan lisätä ja tällä tavoin vauhdittaa Saaristomeriohjelman toteutusta.

Tie Saaristomeren pelastamiseksi ja kuntoon saattamiseksi ei ole helppo, mutta se on vielä mahdollinen. Meidän tulee pitää yhdessä huolta siitä, että tulevat Naantalin unikeot voidaan taas kastaa mereen.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin