Ruotsalaisille ei sovi naureskella – heillä on Itämeren suurin salaisuus

Pulloposti 15
Lauri Nurmi
Pääkirjoitustoimittaja
Iltalehti
Kirjoittanut tietokirjan Suomen salattu tie Natoon (Into 2023)

Itämeren yhteiselo on täynnä kiehtovia paradokseja. Kerron niistä muutaman. Kun perussuomalaiset 2010-luvun alussa tavoitteli valtaa oppositiopuolueena, he vaativat polleaan sävyyn ruotsinkielisen Uudenmaan prikaatin lakkauttamista. Vaan kuinkas kävikään, puolustusministeri Jussi Niinistö havaitsi vuosina 2015–2019, että Dragsvik on Suomelle turvallisuuspoliittisesti korvaamattoman arvokas. Suomi ja Ruotsi olivat sopineet marraskuussa 2013 Tukholman saaristossa johtoalus HMS Trossöhöllä, että maat rakentaisivat yhteisen taistelukyvyn. Dragsvikin suomalaiset ja Bergan ruotsalaiset rannikkojääkärit alkoivat harjoitella yhdessä.

Operatiivisista suunnitelmista on tapana vaieta Suomen Puolustusvoimissa. Ruotsissa strateginen kulttuuri on erilainen. Ylin upseeristo ajattelee, että paljastamalla puolustusvalmiudesta konkreettisia asioita lähetetään Kremliin viesti: ei kannata edes ajatella.

Tammikuussa 2023 jututin Sälenin tuntureilla Ruotsin puolustusvoimien komentajaa Micael Bydéniä maiden yhteisestä puolustussuunnitelmasta. ”Ehdottomasti. Joukot tulisivat toistensa avuksi Tukholman saaristoon tai Turun saaristoon. Olemme harjoitelleet sitä. Puhutaan tunneista”, Bydén raotti Itämeren salaisuuksien verhoa. Suomalainen esikuntaupseeri kertoi myöhemmin, että pääesikunnassa oli hörpätty kahvit väärään kurkkuun. Ruotsalaisessa avoimuudessa on suomalaisille totuttelemista.

Huhtikuussa 2023 vierailin Bergassa, Tukholman eteläpuolella. Sotasatamassa pulppusivat suomenruotsi ja suomi. Dragsvikista oli ajettu vaihteeksi Ruotsiin. Ruotsin merivoimien komentaja, amiraali Ewa Skoog Haslum hymyili kilpaa kevätauringon kanssa. Hänen komentamillaan sinikeltaisilla sotilailla on valmiina suunnitelmat Ahvenanmaan puolustamiseksi. ”Ehdottomasti. Jos Suomi haluaa apuamme, ehdottomasti autamme Suomea Ahvenanmaan puolustuksessa, tietysti”, amiraali painotti. Harkittu lausunto ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen – ja taas Suomessa yskähdeltiin Juhla Mokkaa rinnuksille.

Kun Ruotsi vuosituhannen alussa ajoi maavoimiensa taistelukyvyn alas, suomalaiset ottivat tavakseen hymähdellä ruotsalaisille sotilaille. Vaan ei olisi kannattanut eikä kannata varsinkaan enää. Tasavallan presidentiksi valittu Alexander Stubb on esittänyt Suomeen 5 000 sotilaan ”ammattireserviä”. Ruotsilla on jatkuvassa valmiudessa vastaavan suuruisia prikaateja, Suomella ei – ja nopeus on nykyään voimaa. Tosipaikassa Ruotsin vahvojen merivoimien apu olisi Suomelle korvaamatonta.

Vaan mikä on suurin Itämeren ruotsalainen sotasalaisuus? Saab valmistaa parhaillaan kahta A26-luokan sukellusvenettä, Skånea ja Blekingeä. Palveluskäytössä ne ovat 2020-luvun jälkipuoliskolla. Monen vuoden pyytämisen jälkeen pääsin vierailemaan Karlskronassa Saabin Kockumsin telakalla, missä ruotsalaisen insinööritaidon ylpeyksiä rakennetaan. Omistajasuku Wallenbergeilla on pukuhuoneessa nimetyt vaatekaappinsa. Istahdin hetkeksi Marcus Wallenbergin paikalle ja tunsin Itämeren alueen taloutta hallitsevan suvun mahdin.

Sukellusveneillä on sodankäynnissä valtava psykologinen merkitys: tietoisuus niiden olemassaolosta aiheuttaa viholliselle stressiä. Näin oli jo toisessa maailmansodassa, jossa Suomellakin oli sukellusveneitä. Saab on kehittänyt uuden torpedon, mallinumero 47:n. Puhe torpedoista johtaa helposti harhaan. Aseteknologia on suuressa murroksessa. Saab markkinoi itseään maailman parhaana vedenalaisen akustiikan ja magnetismin osaajana. Skåne ja Blekinge ovat valtavia vedenalaisia sensoreita, tiedustelukeskuksia. Ne yrittävät salata sijaintinsa ja paljastaa vihollisen liikkeet. Isku hyökkääjää vastaan toteutettaisiin esimerkiksi helikopterilla. llmasta pudotettaisiin veteen torpedo, jolla venäläinen sukellusvene tuhottaisiin. Nato-Ruotsin sukellusvene ohjaisi elektronisilla kyvyillään torpedon maaliinsa. Ruotsalaista strategista viestintää tämänkin kertominen.

Entäpä sukellusveneen salaisuuksista kaikkein suurin? Se on propelli. Jos on mestari akustiikassa ja hydrodynamiikassa, pystyy propellin muodon perusteella arvioimaan, miltä potkuri kuulostaa. Laivaston klubilla kohotettiin illalla snapsi jos toinenkin. Laulu raikui. Vaan eivät ruotsalaiset huvikseen salaisuuksistaan vihjaa. Ehkäpä Suomi palaa tällä vuosisadalla sukellusvenevaltioksi – ja onpa Saab aloittanut hiljaisuudessa uuden hävittäjänkin suunnittelun.

Rakkaan meremme itälaidalla kannattaa opiskella ruotsia. Siitä on Nato-merellä taitajalleen hyötyä ja iloa, kun rauhaa yhdessä puolustamme.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin