Rotaryn Itämeri-sitoumus

Pulloposti nro 35
Hannele Kauranne
Finlandia Hall rotaryklubi
Rotarypiirin 1420 Itämeri-komitean puheenjohtaja

Mitä tekemistä Rotarylla on Itämeren kanssa? Eivätkö rotarit ole vain niitä herrakerholaisia, jotka kokoontuvat keskenään lounaille tai illallisille tärkeilemään ja höpisemään omia juttujaan?

Rotary on maailmanlaajuinen vapaaehtoisjärjestö, kansalaisjärjestö, jossa toimii noin 1,2 miljoonaa liike- ja ammattielämän johtajaa ja asiantuntijaa. Suomessa noin 12 000 naista ja miestä on kokenut omakseen Rotaryn periaatteet ja toimii joka puolella maata yli 300 klubissa. Itämeren valuma-alueen 12 valtiossa puolestaan on lähes 70 000 rotaria ja pari tuhatta klubia.

Miksi rotari on kiinnostunut Itämerestä?

Rotareita innostaa halu humanitääriseen toimintaan, työhön tulevien sukupolvien hyväksi, ponnisteluun puhtaan veden turvaamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Halutaan kantaa vastuuta globaalisti ja paikallisesti. Toimitaan yhtä aikaa maailmanlaajuisten hankkeiden avustamiseksi sekä oman lähiympäristön, kylän, kaupungin tai maan hyväksi.

Toiminnan ydin ovat paikallisesti toimivat itsenäiset klubit. Niihin pyritään kokoamaan monipuolisesti ja laajasti eri ammattien edustajia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan eri alueilta. Näin opitaan katsomaan asioita avoimesti eri näkökulmista eikä vain kapeasti oman ammattialueen tai viiteryhmän kautta.

Viikoittaisten kokousten korkeatasoiset esitelmät palvelevat samaa tavoitetta: jatkuvaa ajan tasalla pysymistä. Näin myös Itämeren tilasta alettiin klubeissa kuulla toinen toistaan puhuttelevampia esitelmiä jo vuosikymmen sitten, kun tutkijat alkoivat todenteolla pitää ääntä tutkimustuloksista. Toisaalta kuultiin myös rohkaisevia esityksiä siitä, miten meren paranemiseen voi vaikuttaa, jos vain syntyy riittävän suuri tahto riittävän monella taholla.

Rotarit päättivät olla yksi toimiva taho. He yrittävät valjastaa käyttöön koko verkostonsa Suomessa ja Itämeren alueella ja vaikuttaa omalta osaltaan asenteisiin ja toimintaan Itämeren, lähivesien ja Suomen järvien suojelemiseksi. Painopiste on paikallisessa käytännön toiminnassa.

Miten rotarit toimivat Itämeren ja Suomen vesistöjen hyväksi?

Paikallinen rotaryklubi on koko kansalaisjärjestön tuloksellisuuden lähde taikka este. Jokainen klubi tekee itsenäisesti päätökset, mihin hankkeisiin se lähtee mukaan ja sitoutuu. Ratkaisevaa on, kuinka saadaan riittävä tahtotila klubien jäsenten kesken sekä eri klubien kesken. Ovatko rotareiden hankkeet vain yksittäisten klubien pieniä, hajallaan ympäri Suomea toimivia pikku puuhasteluja? Vai saavatko rotarit aikaan yhteisiä, pitkäjänteisesti toimiva projekteja, jotka aidosti vaikuttavat yhteiskuntaan, ympäristöön ja tulevien sukupolvien elämään?

Klubilla on käytännössä kolme tapaa kanavoida toimintansa Itämeren tai lähivesien, järvien ja jokien hyväksi.

1)      Voi lähteä toteuttamaan konkreettista hanketta joko yksin tai yhdessä muutaman muun klubin tai yhteistyökumppanin kanssa. Esimerkiksi perustaa kosteikon omalle kylälle.
2)      Voi keskittyä lisäämään tietoisuutta Itämeren tilasta järjestämällä seminaareja, tempauksia koululaisille, rantojen siivoustalkoita kaupunkilaisille yms.
3)      Voi panostaa varainkeruuseen klubin omilla keräyksillä, konserteilla, tanssiaisilla, myyjäisillä tms. ja lahjoittaa varat ”suurille” Itämeri-toimijoille, tutkijoille, yliopistoille.

Silakkasoutu 6.10.2013 – Souda Itämeri puhtaaksi!

Uusimmassa tempauksessaan rotarit haastavat eri tahoja kirkkovenesoutuun Helsingin Kaisaniemen rannasta Kauppatorille Silakkamarkkinoiden aikaan. Tempauksella halutaan kiinnittää huomio Itämeren tilaan nostamalla silakka soudun nimikkokalaksi. Silakka on suuri ruokaherkku, joka on vuosisatoja ruokkinut suomalaisia. Se on myös hyvinvoivan Itämeren tunnusmerkki!

Silakkasoutu järjestetään nyt ensimmäisen kerran. Tunnuksen on suunnitellut Esa Ojala, joka on Suomen tunnetuimpia graafisia muotoilijoita. Tunnuksessa yhdistyvät kirkkovene ja silakka. Perämies on silakan silmä ja kaarevat airoparit/soutajat ovat samalla osa silakan rakennetta. Silakkasoutu-teksti ja selkäevä kuvailevat pelkistetysti airoja.

Silakkasoutu on myös osa Suomenlahti 2014 –vuoden tapahtumakalenteria ja tulee jatkossa toistumaan vuosittain.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 35/2013

Palaa otsikoihin