Ravinteet kiertoon ja lautaselle Itämeren hyväksi

Pulloposti nro 20
Jari Koskinen
maa- ja metsätalousministeri
Maa- ja metsätalousministeriö

Tulevaisuuden maatilalla ravinteet kiertävät ja maatalouden ympäristötyö kyetään suuntaamaan entistä tarkemmin alueille, jotka eniten siitä hyötyvät. Ravinteet saadaan kiertämään myös poistamalla vesistä särkikaloja. Näiden aiemmin hyljeksittyjen kalojen hyödyntämisestä lautasella on saatu hyviä kokemuksia. Entä mistä löytyisi ensimmäinen fosforineutraali kunta, kysyy maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Viimevuosien aikana on tehty useita Itämerta koskevia päätöksiä niin Suomessa kuin EU-tasolla. Niillä on pyritty erityisesti merta ympäröivien maiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseen. Matala Itämeri on haavoittuvainen ja jo pahoin rehevöitynyt.

Vaikka nyt valittujen strategioiden vaikutukset meren tilaan tulevat esille vasta aikojen kuluessa, voidaan monien toimien jo arvioida olevan oikeita. Pitkään jatkuessaan ne parantavat tilannetta. Keskeistä on, että kaikkien maiden, kuormittavien toimialojen sekä yhdyskuntien Itämeri-työ edelleen tehostuu.

Maatalouden ympäristötuella entistä tarkempia tuloksia

Maatalouden ympäristötuella on Suomessa ollut keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä. Tuen vaikuttavuustutkimusten mukaan maatalouden typpi- ja fosfori-kuormituspotentiaali on vähentynyt siitä mitä se olisi ilman tukea. Tulokset ovat myös EU:n laajuisessa vertailussa merkittäviä. Tutkimusarviot luovat uskoa siihen, että pitkäjänteinen ympäristötyö tuottaa tulosta.

Maatalouden ympäristötukea kehitetään edelleen seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle. Uuden ympäristökorvauksen ehdot ovat parhaillaan valmisteltavina. Tarkoitus on, että uusista maatalouden ympäristökorvauksen vesiensuojeluun tähtäävistä toimenpiteistä valtaosa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille. Tämä tapahtuu pitkälti muuttamalla nykyisten toimenpiteiden ehtoja entistä tehokkaammiksi sekä panostamalla tilakohtaiseen ympäristönhoidon neuvontaan, jossa viljelijälle voidaan tapauskohtaisesti räätälöidä vaikutuksiltaan parhaat toimenpiteet.

Ravinteet kiertävät tulevaisuuden maatilalla

Suomen tavoitteena on olla ravinteiden kierrättämisen esimerkkialue. Vuonna 2020 Suomen maa- ja elintarviketaloudessa varannoiltaan rajallisen fosforin käyttö on nykyistä säästeliäämpää ja tehokkaampaa. Tuolloin valtaosa maatiloista hyödyntää helppo-käyttöisiä menetelmiä arvioida kunkin peltolohkon lannoitustarve ja suunnittelee kotieläinten ruokinnan ravinteiden hyödyntämisen kannalta optimaaliseksi. Lannoitus perustuu entistä enemmän kierrätysravinteisiin neitseellisten fosforivarojen sijasta.

Kalastuksella ravinnepoistoja ja gourmeta

Kuormituksen vähentämisen lisäksi ravinteita on poistettava Itämerestä. Yksi tehokas keino tähän on poistokalastus. Siinä vajaahyödynnettyjä särkikaloja kuten lahnaa ja särkeä pyytämällä poistetaan kaloihin sitoutuneita ravinteita. Ammattikalastajat saivat meren poistokalastuksessa vuonna 2012 noin miljoonan kilon särkikalansaaliin. Pääosa saaliista on saatu Suomenlahdella ja Saaristomerellä.

Miljoonan kilon särkikalansaalis sisältää noin kahdeksan tonnia fosforia. Esimerkiksi Suomen puhdistettujen yhdyskuntajätevesien aiheuttama fosforikuormitus oli 167 tonnia vuonna 2010, joten poistokalastuksella vähennettiin vuonna 2012 lähes viisi prosenttia tästä määrästä.

Valtio tukee poistokalastusta koska saaliin arvo ei toistaiseksi kata kalastuskustannuksia. Saaliit kuitenkin hyödynnetään. Paitsi eläinten rehuksi, ne myydään elintarvikkeeksi koti- ja ulkomaille, erityisesti Viroon. Mukavaa on ollut huomata, miten monet lounasruokalat ovat entistä enemmän alkaneet tarjota särkikalasta valmistettuja kotimaisia tuotteita kuten lahnapihvejä ja särkipullia.

Haussa fosforineutraali kunta

On arvioitu, että poistokalastuksella voidaan paikallisesti poistaa 10–25 prosenttia valuma-alueelta merenlahtiin tulevasta fosforikuormituksesta. Poistokalastus on siis kustannus-tehokas keino vesistöihin päätyneiden ravinteiden vähentämiseksi, joka samalla ylläpitää kalastuselinkeinon työpaikkoja.

Monet kunnat ovat asettaneet tavoitteekseen olla hiilineutraaleja ja kompensoida CO2-päästöjään. Mistä löytyisi kunta, joka haluaisi parantaa Itämeren tilaa olemalla fosfori-neutraali? Tämän voisi toteuttaa varsin yksinkertaisesti rahoittamalla poistokalastusta omien jätevesipäästöjen fosforikuormituksen perusteella. Tieto siitä, että kuntakeskuksen jätevesilaitoksen mereen päästämä fosfori kalastetaan merestä pois, lisäisi varmasti myös haja-asutusalueiden asukkaiden halua tehdä parhaansa päästöjen vähentämiseksi.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä. 

Pulloposti 20/2013

Palaa otsikoihin