Rajamaan henkinen integraatio otti aikansa

Pulloposti 28
Sami Metelinen
Toimituspäällikkö
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on suurin geopoliittinen mullistus, joka Itämeren alueella on tapahtunut vuosikymmeniin. Suomen osalta kyse on kuitenkin pitkään jatkuneesta lännettymisprosessista, joka ei olisi voinut tulla loogiseen lopputulemaansa ilman kansan enemmistön asenneilmapiirin kehittymistä länsimieliseksi ja eurooppalaiseksi.

Suomalaisten myönteinen suhtautuminen Euroopan unionin jäsenyyteen on lyönyt viime vuosina kerta toisensa jälkeen uusia ennätyksiä, ja ennakkotietojen mukaan EU-myönteisyys on pysynyt huippulukemissa myös keväällä 2024. Asia ei ole itsestäänselvyys. Enemmistö suomalaisista ei ole ollut sitoutuneita EU:hun tai kokenut itseään eurooppalaisiksi koko EU-jäsenyytemme ajan. Kansakunnan henkinen prosessi kasvussa eurooppalaisiksi on ottanut aikansa – yli neljännesvuosisadan.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on luodannut suomalaisten näkemyksiä yhteiskunnastaan ja maailmasta jo vuodesta 1984 Arvo- ja asennetutkimuksessaan. Kyseessä on pisin yhtäjaksoisesti Suomessa tehty arvoja ja asenteita luotaava kyselytutkimus.

Vuonna 1996, Suomen oltua EU:n jäsenenä yhden vuoden, vain 38 prosenttia suomalaisista suhtautui EU:hun myönteisesti, kolmanneksen (33 %) ottaessa neutraalin kannan ja neljäsosan (26 %) suhtautuessa EU:hun kielteisesti. Taustalla oli kansaa kahtia jakanut EU-kansanäänestys, jossa niukka enemmistö kannatti jäseneksi liittymistä. Viimeisimmässä, syksyllä 2023 toteutetussa Arvo- ja asennetutkimuksen EU:ta koskevassa kysymysosiossa EU-myönteisyys oli kasvanut 68 prosenttiin, korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Mutta muutos on ollut hidas.

Arvo- ja asennetutkimuksen kokonaisuus on osoittanut, että läpi Suomen EU-jäsenyyden historian, EU on ollut suomalaisille ennen kaikkea taloudellisen turvallisuuden lisäksi myös turvallisuusratkaisu. Keskeinen ajatus suomalaisten mielissä kansainvälisen politiikan ratkaisuissa on ollut suomalaisen sotilaallisen koskemattomuuden varjeleminen, yhdistelmällä varovaisuutta ja Suomen integroimista läntisiin organisaatioihin niin paljon kuin mahdollista, horjuttamatta Itämeren alueen geopoliittista tasapainoa.

Tämä tasapaino muuttui, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Suomalaiset ymmärsivät, että geopolitiikan tasapainon muutos Itämerellä edellyttää myös Suomelta ratkaisuja.

Jo maaliskuun alussa 2022 toteutetussa Arvo- ja asennetutkimuksen kyselyssä enemmistö (60 %) oli kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle. Tämän jälkeen Nato-kannatus asettui reilun kolmen neljäsosan tasolle, jolla se on pysynyt. Vasta Venäjän hyökkäys sai suomalaiset ottamaan viimeisen, ratkaisevan harppauksen rajamaasta täysiveriseksi osaksi Eurooppaa ja länttä.

Siinä, missä Nato-jäsenyys oli suomalaisille välttämätön käytännön turvallisuusratkaisu, EU on poliittinen ja yhä enemmän myös kulttuuri-identiteettinen ratkaisu. Kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen ennakkotiedot kielivät sen puolesta, että yhä useampi suomalainen kokee olevansa paitsi suomalainen, myös eurooppalainen.

Tutkimuksen kokonaisuus viime vuosilta osoittaa, että selvä enemmistö suomalaisista kannattaa Euroopan kykyä puolustaa itseään tulevaisuudessa, erityisesti jos Yhdysvaltojen sitoutuminen transatlanttiseen puolustukseen horjuu. Tämän vuoksi enemmistö on Venäjän hyökkäyksen jälkeen alkanut kannattaa eurooppalaisen puolustuksen rakentamista osana Natoa. Lisäksi kolme neljästä suomalaisesta tukee vahvaa yhteistä ulkopolitiikkaa EU:lle.

Suomen tulevaisuutta hahmotettaessa ei pidä väheksyä kansalaisten arvojen ja asenteiden merkitystä suunnan näyttämisessä. Voi hyvin perustein väittää, että ratkaisevaa askelta Nato-jäsenyydestä ei olisi tapahtunut ilman kansan vahvaa tahtoa suunnasta. Tulevaisuuden kannalta merkitystä voi olla sillä, että suomalaisilla on merkittäviä odotuksia Euroopan unionilta turvallisuuden rakentajana.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin