Quo vadis, ammatillinen koulutus?

Pulloposti 7
Esa Karvinen
Kuntayhtymän johtaja, rehtori
Ammattikasvatusneuvos, Liettuan kunniakonsuli
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria

Ammatillinen koulutus on syntynyt tarpeesta kehittää ammattitaitoa sekä siirtää ammattiosaamista seuraaville sukupolville. Ajan saatossa maailman ja työelämän muutokset ovat haastaneet ammatillisen koulutuksen sisällön ja toteuttamistavan. Moni asia on kuitenkin pysyvää. Nimittäin ammattitaitoa aina tarvitaan ja myös niitä, jotka sitä kehittävät.

Suomessa on 134 toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joilla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa. Vuosittain ammatilliseen koulutukseen osallistuu yli 330.000 oppijaa, joista noin yksi kolmasosa on alle 20-vuotiaita ja loput vanhempia. Eri ammatteihin tähtääviä tutkintoja on 160 ja kokonaisuudessaan ammatillista koulutusta rahoitetaan vuosittain hieman yli kahdella miljardilla eurolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö odottaa ammatilliselta koulutukselta nykyistä parempaa vaikuttavuutta suhteessa siihen käytettyyn rahoitukseen. Kokonaisrahoitus vähenee ja samalla rahoitusmalli uudistuu vuonna 2026 siten, että se kannustaa nykyistä enemmän opintosuorituksiin ja opiskelijoiden työllistymiseen tai siirtymiseen jatko-opintoihin korkeakouluihin. Opiskelijamäärien merkitys rahoituksessa sen sijaan vähenee.

Julkisen talouden heikkeneminen kasvavien sote- ja puolustusmenojen myötä tulee jatkossakin vähentämään ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Kun julkinen rahoitus vähenee ja koulutustarvetta on, paine koulutuskustannuksista siirtyy yksityiselle sektorille.

Osaaminen ja osaavan työvoiman saanti on ollut ja on edelleen työ- ja elinkeinoelämän elinehto ja elinvoimaisuuden lähde. Tulevaisuudessa näitä edistävä ammatillinen koulutus tulee olemaan erilainen kuin tänä päivänä. Teknologinen kehitys vaikuttaa merkittävästi työelämään, yhteiskuntaan sekä yksilöiden elämään. Työn murros muuttaa työtehtäviä ja työn organisointia. Lisäksi väestökehitys, alueellinen keskittyminen ja maahanmuutto sekä geopoliittiset muutokset ja vihreä siirtymä vaikuttavat tulevaisuuden rakenteisiin. Myös nuorten asenteiden ja arvomaailman muutokset suhteessa työhön tai koulutukseen on nähtävissä. Kaikki nämä mullistavat nykyistä ammatillista koulutusta, opettajan työtä ja sen toteutusta.  

On nähtävissä, että myös tutkintojen merkitys työelämässä vähenee ja niiden sijaan pienempien osaamiskokonaisuuksien tarve lisääntyy. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton myötä ammatillisen koulutuksen opiskelijakunta moninaistuu ja englanninkieliset koulutukset lisääntyvät. Korkeakoulutettujen tarve kasvaa ja ammatillisen koulutuksen merkitys väylänä korkeakouluihin lisääntyy.   

Tulevaisuudessa ammatillisesta koulutuksesta kehittyy palvelukokonaisuuden ekosysteemi, joka rakentuu pääosin digitaalisten palveluiden ja työelämäkumppanuuksien varaan. Fyysinen palveluinfrastruktuuri ei häviä, mutta sen rooli pienenee merkittävästi.  Kaiken lähtökohtana on kuitenkin ammatillisen koulutuksen vastaavuus työelämän ja oppijoiden tarpeisiin, mutta koulutuksen saavutettavuus turvataan nykyisistä poikkeavilla uusilla tavoilla.

Ammattitaito kehittyy yhteistyössä työelämän kanssa. Ilman tätä yhteistyötä ei ammatillista koulutusta voi tuloksellisesti toteuttaa eikä ammattitaitoa saavuttaa. Koulutuksen järjestäjän on tässä hetkessä kyettävä tunnistamaan ja ymmärtämään työelämässä tapahtuvat muutokset ja murrokset, jotta niiden myötä muuttuvat osaamistarpeet voidaan tunnistaan ja niihin vastata. Muutos on mahdollisuus, sen sijaan muuttumattomuus uhka. Vain ne koulutuksen järjestäjät jäävät jatkossa henkiin, joilla on kyky ennakoida tulevaisuutta ja kyky muuttua. Jatkossa näitä koulutuksen järjestäjiä vähemmän kuin nyt.

Ammatillisen osaamisen kehittämisessä ammatillinen koulutus yhdistää ainutlaatuisella tavalla pään, kädet ja sydämen. Tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen merkitys ei katoa mihinkään, mutta maailman ja työelämän muuttuessa sen sisältö ja toteuttaminen tulee poikkeamaan nykyisestä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin