Puola tähyää pohjoiseen

Pulloposti 17
Kirsi Lipponen
Ministerineuvos, edustuston päällikön sijainen
Suomen suurlähetystö, Varsova

Euroopan loppuvuoden 2023 paras uutinen saatiin Puolasta. 38-miljoonainen kansa päätti laittaa stopin maan autoritaariselle kehityssuunnalle. Toisin kuin monissa viimeaikaisissa vaaleissa Euroopassa puolalaiset valitsivat äärioikeiston ja sisäänpäin kääntyneisyyden sijaan eurooppalaisuuden ja länsimaiset arvot. Äänestysaktiivisuus (74,4 %) nousi ennätykselliseksi, korkeimmaksi sitten vuoden 1989, jolloin Solidaarisuus-liike syrjäytti kommunistisen puolueen.

Vaalien ratkaisijoiksi nousivat naiset, nuoret ja kaupunkilaiset. Suurimmissa kaupungeissa äänestysprosentti oli yli 80, Varsovassa jopa 85. Oppositio markkinoi vaaleja mahdollisesti viimeisinä vapaina vaaleina Puolassa. Äänestyskäyttäytymisen johtoajatuksena olikin monella ”kunhan ei PiS” (PiS, Prawo i Sprawiedliwość eli Laki ja oikeus -puolue).

Kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen kahdeksanvuotisella valtakaudella tehdyt rajoitukset aborttioikeuteen olivat monelle viimeinen pisara, joka kannusti vaaliuurnille. Julkisen median kaappaaminen puoluepropagandan tuottajaksi, EU-vastaisuus, puheet Polexitistä ja katolilaisilla arvoilla kuorrutettu taantumuksellisuus eivät nekään istu urbaanin puolalaisen ajatteluun.

Joulukuun 13. päivä valtaan nousi Donald Tuskin liberaalin Kansalaisfoorumi-puolueen (Platforma Obywatelska, PO) johtama koalitio. Uuden hallituksen tärkeimpänä tehtävänä on PiSin rapauttaman oikeusvaltion palauttaminen, joka on edellytyksenä mm. Puolalle jyvitetyn liki 60 miljardin euron vapauttamiselle EU:n elvytysrahastosta.

Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo. Usean vuoden myyräntyö on politisoinut Puolan oikeusjärjestelmän ja luonut siihen rakenteita, joiden korjaaminen kertarysäyksellä edellyttäisi oikeudellisesti arveluttavia menetelmiä. Lainsäädännön kautta toteutettavat muutokset taas ovat hitaita ja vaativat presidentin myötävaikutusta. Siksi kiireellisimmät muutokset, kuten median ja oikeuslaitoksen irrottaminen PiSin poliittisesta ohjauksesta, toteutetaan luovuutta käyttäen – kuitenkin lain sallimissa rajoissa. Oppositiopuolue PiS ja sille myötämielinen presidentti Duda tekevät kaikkensa estääkseen tämän. Kielenkäyttö on kärkevää ja vastakkainasettelua korostavaa. Tusk kuvataan milloin Saksan, milloin EU:n kätyriksi, joka haluaa luovuttaa Puolan itsenäisen määräysvallan muualle.

Lokakuiset vaalit olivat voitto paitsi Puolalle ja puolalaisille – voitto läntiselle demokratialle. Puolan kansa muistutti meitä siitä, miten tärkeää poliittinen osallistuminen on. Puolan esimerkki voi toivottavasti toimia innoituksena myös muulle Euroopalle, aivan erityisesti Unkarille. Muutosta kannattaa haluta ja sen eteen kannattaa tehdä työtä.

Pääministeri Tusk on nyt palauttamassa pikavauhtia suhteita Euroopan komissioon, EU-kumppaneihin ja Ukrainaan. Suhteet Saksaan halutaan korjata ja Weimarin kolmio elvyttää yhteistyöformaattina. Visegrád-nelikon poliittinen yhtenäisyys heikkenee, ja se menettää merkitystään. Puolalle läheisten Baltian maiden lisäksi Tusk katsoo kohti pohjoista. Turvallisuuspolitiikan ohella Pohjoismaita ja Puolaa yhdistää nyt aiempaa yhtenäisempi arvopohja – ja halu osallistua rakentavasti EU-politiikkaan. Taloudellinen yhteistyö on osa tiivistä kanssakäymistä.

Itämeren alueesta on tullut Euroopalle ja sitä myöden Puolalle turvallisuuspoliittisesti entistä merkityksellisempi. Puolassa Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan merkitys nähtiin heti koko laajuudessaan. Puola on sodan ensipäivistä tukenut vankasti Ukrainaa niin poliittisesti kuin sotilaallisesti ja lisännyt satsauksia omaan puolustukseensa. Puolustusmenot yltävät jo neljään prosenttiin bkt:stä. Suomi nähdään keskeisenä Nato-liittolaisena, joka jakaa analyysin Venäjän uhasta. Suomen sotilaallista valmiutta ja kokonaisvaltaisen puolustuksen konseptia arvostetaan suuresti.

Puolan uusi suunta ei ole jäänyt Euroopassa huomaamatta eikä sen merkitys ymmärtämättä. Kahdeksaksi vuodeksi kadotettu Puola on otettu avosylin takaisin EU-perheeseen. Puolaan on jonossa ennätysmäärä EU-maiden ministereitä luomaan suhteita ja edistämään kauppaa ja monialaista yhteistyötä.

Paikka EU:n suurten joukossa, jonne Puola kokonsa perusteella kuuluukin, on ensi kertaa sen käsien ulottuvilla. Väkiluvultaan EU:n viidenneksi suurimmasta on kasvanut sen kahdeksanneksi suurin talous. Puolan osoittama kyky turvallisuuspoliittiseen johtajuuteen ja Tuskin hallituksen käynnistämä määrätietoinen korjausliike kohti EU:n yhteisiä arvoja sekä rakentava ote yhteistyöhön antavat poliittista pääomaa, jollaista Puolalla ei aiemmin ole ollut. Itämeren alueella uusi Puola on tervetullut kumppani.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin