Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys

Pulloposti 16
Tero Huovinen
Viestintä- ja yritysvastuujohtaja
Kemira

Suomen tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella aletaan ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen uudistaa periaatteessa kaikkia veteen liittyviä EU direktiivejä, ml. vesipuitedirektiivi ja juoma- sekä jätevesidirektiivit. Muutosten tulee varmistaa aiempaa tehokkaampi vedenpuhdistus. Tiukempi sääntely avaa mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

Nykyaikaisen taloustieteen isä Adam Smith pohti jo 1700-luvulla paradoksia. Miksi elämälle kaikkein tärkeimmät asiat – kuten vesi – ovat käytännössä ilmaisia, kun taas elämän kannalta turhakkeet – kuten timantit – ovat äärimmäisen arvokkaita?

Puhdas vesi on itse asiassa jo nyt harvinaista herkkua: vaikka 70 prosenttia maapallosta on veden peitossa, vain 0,75% kaikesta maapallon vedestä on suoraan käyttökelpoista. Muu on liian suolaista, jäätyneenä napa-alueilla tai sitoutuneena ikiroutaan. Käyttökelpoisesta vedestäkin valtaosa on pohjavesiä, joten ihmiskunta hyödyntää käyttövetenään 60-prosenttisesti pintavesiä – järviä ja jokia – jotka muodostavat vain 0,3% kaikesta maapallon vedestä.

Vielä harvinaisempaa puhtaasta vedestä tulee, kun ilmastonmuutos lämmittää palloamme. Vedenpuute aiheuttaa jo nyt muuttoliikkeitä ja konflikteja. Suomessa vedenpuute voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta viime vuonna esimerkiksi Etelä-Afrikan suurin kaupunki Kapkaupunki kärsi vakavasta vesipulasta.

Nyt on aika vaikuttaa

Puhtaan veden saannin varmistamiseksi on onneksi keinoja. Makean veden varastoja – pohjavesiä, järviä ja jokia – on suojeltava ja käytetty vesi on puhdistettava niin, että sitä voidaan joko kierrättää tai vähintäänkin estää sitä rehevöittämästä meriä. Itämeri on varoittava esimerkki siitä, mitä maatalouden, teollisuuden ja asutuksen päästöt voivat saada aikaan. Onneksi sen suojeluun on herätty.

Euroopan unioni on hiljattain aloittanut vesiin liittyvän lainsäädännön tarkastelun. Direktiivit on säädetty jo 25 vuotta sitten, mutta niiden voimaan saattamisessa on erittäin isoja puutteita ja kansalliset erot ovat suuria. Suomi on tässä suhteessa mallioppilas, mutta tekemistä on edelleen.

Veteen liittyvien direktiivien uudistamistyö alkaa uudessa komissiossa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana tämän vuoden toisella puoliskolla. Nyt olisi Suomella – ja uuteen europarlamenttiin valituilla mepeillä – mahdollisuus vaikuttaa.

Kuusi tapaa kehittää sääntelyä

Direktiivejä uudistettaessa huomiota tulisi kiinnittää kuuteen tekijään, joiden avulla jätevesien puhdistus voitaisiin Euroopassa hoitaa aiempaa tehokkaammin.

• Direktiivien toimeenpano kaikissa jäsenmaissa tulisi varmistaa ja tukea sitä sanktioin, jos muu ei auta. Jokaisella EU-kansalaisella tulee olla yhdemukainen oikeus puhtaaseen veteen.

• Vesistöjä rehevöittävän fosforin ja muiden epäpuhtauksien päästörajoja tulisi tiukentaa selvästi nykyisestä. Päästöjä voitaisiin leikata oleellisesti nykyteknologialla ilman merkittäviä kustannuksia. Fosfori on myös arvokas raaka-aine, jota voidaan kierrättää.

• Direktiiveihin tulee ottaa mukaan myös aiemmin sääntelemättömiä epäpuhtauksia kuten mikromuovit, lääkejäämät, hormonitoimintaa häiritsevät aineet ja mikrobiologiset epäpuhtaudet.

• Vedenpuhdistuksessa tulee hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Uudella teknologialla vedenpuhdistusprosessia voidaan tehostaa 20-30%. Puhdistettavan veden laatua voidaan seurata sensoreilla, joiden dataa hyödyntäen puhdistusprosessia voidaan optimoida.

• Direktiivissä tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen tuomien äärisääilmiöiden vaikutus ja varautua esimerkiksi myrskyihin ja tulvien aiheuttamaan veden saastumiseen ja sen puhdistamiseen.

• Julkisissa hankinnoissa tulee panostaa aiempaa enemmän vedenpuhdistuksen kokonaistehokkuuteen, elinkaaren kustannuksiin ja ympäristöystävällisyyteen – yksittäisten hankintakustannusten sijaan.

Suomessa löytyy osaamista

Puhdas vesi on välttämättömyys, mutta meillä ei ole oikeaa käsitystä sen arvosta. Vielä.

Siinä vaiheessa, kun puhdas vesi saa globaalisti ansaitsemansa arvostuksen, se avaa valtavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomessa on suuri määrä yrityksiä, jotka tarjoavat vedenpuhdistuksen teknologisia ratkaisuja, kemikaaleja, suodattimia, ohjelmistoja ja palveluita. Yhdessä alan tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ne muodostavat merkittävän osaamiskeskittymän.

Suomella on vuosikymmenien ajalta osaamista ja teknologiakehitystä vesienkäsittelystä. Sitä voitaisiin käyttää yhä paremmin globaalien vientituotteiden rakentamiseen, jos lainsäädäntö velvottaisi valtioita ja kuntia entistä tehokkaampaan vesienpuhdistukseen. Nyt on aika vaikuttaa EU:n ja sitä kautta myös globaaliin toimintaympäristöön. Poliittisen tahdon, oikeiden liiketoimintamallien ja teknologian avulla vesi voisi merkitä samaa Suomelle kuin mitä öljy Norjalle.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin