Pois nurkista ja kiertoon! Maatalous- ja puutarhamuovijätteen kierrätyksen haasteet

Pulloposti 2
Johanna Yliskylä-Peuralahti
FT, projektipäällikkö
Turun yliopiston Brahea-keskus

Suomessa maatiloilla syntyy joka vuosi noin 12 000 tonnia muovijätettä. Yli puolet, arviolta 7 000 tonnia, on heinä- ja rehupaalien käärintäkalvoa (Erälinna & Järvenpää 2019). Loppu on puutarhatuotannon muoveja sekä erilaisia pakkausmuoveja. Määrät on arvioitu muovien vuotuisten myyntimäärien perusteella. Vertailun vuoksi Suomessa kerättiin pantittomia muovipakkauksia lähes 45 000 tonnia vuonna 2020 (Suomen Uusiomuovi Oy 2021a.) EU:n asettaman tavoitteen mukaan muovipakkauksista pitäisi kierrättää 50 % vuonna 2025 ja uusiomuovin käyttöä lisätä. Tässä riittää haastetta, koska tällä hetkellä vain noin kolmannes käytetystä muovista päätyy kierrätykseen Suomessa. Uusiomuovin osuus käytetystä muovista on vain 10%.

Maataloudessa ja puutarhatuotannossa muovia tarvitaan karjan rehun suojaamisen ohella moneen muuhunkin tarkoitukseen: maanpinnan katteena estämään kosteuden haihtumista taimien juurilta, pitämään rikkaruohot kurissa ja estämään sadetta huuhtomasta maata kasvien juurilta.  Keväisin kasvustojen suojaksi levitettävät hallaharsot ovat nekin muovia. Viljelmillä risteilee lisäksi kilometreittäin tihkukasteluletkuja pitämässä maan kasveille sopivan kosteana. Lisänä ovat vielä lannoitesäkit, torjunta-ainekanisterit ja muut pakkausmuovit. Harva tulee ajatelleeksi, mitä kaikelle tälle muoville tapahtuu, kun sitä ei enää tarvita.

Suurista muovin käyttömääristä huolimatta maa- ja puutarhatuotannon muovijätteelle ei ole olemassa toimivaa keräys- ja kierrätysjärjestelmää. Yritystoiminnassa – maatilat mukaan lukien – syntyvän jätteen kuljetuksen järjestäminen on yrittäjän omalla vastuulla. Yrittäjä voi joko itse viedä tuottajavastuun piiriin kuuluvan, lajitellun pakkausmuovijätteen yritysterminaaliin tai tehdä sopimuksen kuljetusyrityksen kanssa jätteiden noudosta toimipaikastaan. Suurin osa maa- ja puutarhatuotannon muoveista ei kuitenkaan kuulu tuottajavastuun piiriin, eikä niille siksi ole olemassa valmiiksi osoitettuja vastaanottopaikkoja. Kunnalliset jäteasemat ottavat vastaan pääasiassa vain kotitalouksien jätteitä, yritysterminaalit tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä. Tuottajavastuun piiriin kuulumaton muovijäte päätyy siksi yleensä joko polttoon (energiajätteenä), tai se luokitellaan rakennusjätteeksi ja siitä peritään siksi korkein vastaanottomaksu.

Lisäongelma tuottajavastuun piiriin kuuluvan maatalousmuovin kohdalla on, että yritysterminaaleista suurin osa sijaitsee rannikon suurten kaupunkien lähellä, mutta vain pieni osa maa- ja puutarhatiloista on kohtuullisen kuljetusmatkan (alle 30 km) päässä lähimmästä yritysterminaalista (Uusiomuovi 2021b). Lähin maa- ja puutarhatuotannosta syntyvää muovijätettä vastaan ottava jätteiden varastointi- ja käsittelypaikka voi siksi olla jopa satojen kilometrien päässä ja kuljetuskustannukset korkeat. Tilanne kaiken jätehuollon suhteen on erityisen epäreilu saaristoalueilla lauttayhteyksien takana toimiville yrittäjille. 

Tuottajavastuun piiriin kuulumattomista maatalous- ja puutarhatuotannon muoveista tällä hetkellä vain heinä- ja rehupaalien käärintäkalvoja hyödynnetään uusiomuovin raaka-aineena. Merikarvialla toimii käärintäkalvoa uusiomuovin raaka-aineeksi jalostava laitos. Lajiteltuja käärintäkalvoja noudetaan tiloilta maksusta MTK:n organisoimana valtakunnallisena keräyksenä. Tänä vuonna keräykseen vastaanotettiin lisämaksusta myös kierrätykseen kelpaamatonta muovia. Tämä muovi viedään tällä hetkellä pääosin ulkomaille käsiteltäväksi.

Muovijätteen vastaanottopisteiden ja toimivan kierrätyslogistiikan ohella oikeanlainen syntypaikkalajittelu on tärkeää, jotta muovi kelpaa kierrätettäväksi. Maa- ja puutarhatuotannossa käytettävien muovien syntypaikkalajittelua mutkistaa se, että käytössä on useita eri tyyppisiä muoveja ja muovien merkinnät ovat usein puutteellisia. Muovia lajittelevan on siksi mahdotonta tietää, mitä laatua muovi on. Muovin kierrätettävyyden kannalta ongelmia tuottaa myös se, että käytetty muovi, etenkin katekalvot, –harsot ja tihkukasteluletkut, on usein voinut olla pitkiä aikoja kosketuksissa maahan.  Yrittäjät ovat epätietoisia mihin tätä likaista muovia voi viedä.

Suuri osa maa- ja puutarhatilojen muovijätteestä päätyy edellä kuvattujen ongelmien vuoksi joko energiajätteenä poltettavaksi tai jää lojumaan puutarhatilojen pihoille ja peltojen pientareille. Yrittäjät itse ovat kuitenkin erittäin motivoituneita kierrättämään. He haluaisivat, että muoveille olisi tarjolla joko kohtuuhintainen nouto tilalta tai järkevän matkan päässä oleva vastaanottopaikka. Lisäksi he toivovat, että käytöstä poistetut muovit päätyisivät uusiomuovin raaka-aineeksi, eikä polttoon (Älymuovi-hankkeen kysely loppuvuonna 2020 ja puhelinhaastattelut keväällä 2021).  

Yrittäjät eivät millään yksin pysty paikkaamaan jätteiden keräys- ja kierrätysjärjestelmän ”systeemitason” aukkoja.  Ongelmiin tulisi siksi pureutua eri tahojen yhteistyönä. Muovien valmistajien tulisi tehdä muovit paremmin kierrätykseen sopiviksi ja yhdessä maahantuojien kanssa varmistaa, että eri muovilaatujen merkinnät ovat selkeät. Muovien vastaanottopaikkoja tulisi olla enemmän ja muovien keräyslogistiikkaa tulisi kehittää, jotta kuljetuskustannukset pysyisivät kohtuullisina ja muovia saataisiin kerättyä maa- ja puutarhatiloilta mahdollisimman paljon. Muovien syntypaikkalajittelua ja –varastointia koskevien ohjeiden tulisi olla selkeät. Maa- ja puutarhayrittäjät voivat lisäksi itse edesauttaa muovien kierrätystä lajittelemalla ja varastoimalla muovit ohjeiden mukaan niin, että ne pysyvät kuivina, puhtaina ja mahdollisimman tiivisti pakattuina kuljetusta odottamassa.

Kaikkien yhteinen panos tarvitaan, jotta muovikasat saadaan pois maatilojen pihoilta.  

Lähteet:

Erälinna, L. & Järvenpää, A-M. (2019). Maatalousmuovijätteen keräys ja kierrätys. https://maatalousmuovijate.fi/2019/03/maatalousmuovijatteen-kerays-ja-kierratys-haasteet-ja-mahdollisuudet-julkaisu-luettavissa/

Suomen Uusiomuovi Oy (2021a). Muovipakkausten kierrätysaste 2020. https://www.uusiomuovi.fi/fin/suomen_uusiomuovi/ajankohtaista/2021/11/muovipakkausten-kierratysaste-2020/

Suomen Uusiomuovi Oy (2021b). Terminaalit kartalla. www.uusiomuovi.fi/kartta

Älymuovi-hanke (2020). https://maatalousmuovijate.fi/hanke/

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin