Puolustusyhteistyö syvenee vauhdilla

Kun Pohjolan pääministerit linjasivat tavoitteensa lisätä integraatiota Pohjoismaissa, heillä tuskin oli aavistusta siitä, miten nopeasti yhteistyö on syventynyt erityisesti puolustuksessa. 

Puolustusyhteistyön motivaattori on ollut Venäjä, jonka raju hyökkäys Ukrainaan herätti maailman. Venäjän uhkaan on vastattu lisäämällä määrätietoisesti läntistä puolustusyhteistyötä. Keskeistä on Suomen ja Ruotsin hakeutuminen Natoon ja puolustusyhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Tätä kirjoittaessa Suomi on jo Natossa, mutta Ruotsin jäsenyys odottaa vielä sinettiään. Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole tärkeää vain Pohjoismaille vaan koko pohjoiselle Euroopalle. Kun myös Ruotsi on Natossa, Itämeren ja arktisen alueen puolustus on helpompi järjestää.

Läntinen puolustusyhteistyö avaa mahdollisuuksia myös yrityksille ja alueelliselle kehittämiselle. Esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyösopimus voi avata ovia DCA-sopimuksessa mainittujen varuskuntaseutujen kehittämiselle.

Muualla on tapahtunut kovin vähän

Valitettavasti Pohjolan pääministereiden linjaus integraation syventämisestä ei ole johtanut merkittäviin uusiin toimiin puolustuksen ulkopuolella.

Vaikka Pohjolassa on jo paljon yhteistyötä, talouden integroitumista vaikeuttavat mm. eri valuutta ja se, että kaikki maat eivät ole Euroopan unionissa. Näiltä osin muutoksia ei ole nopeasti luvassa.

Turhia rajaesteitä on myös yrityselämän arkisissakin asioissa. Esimerkiksi pankkitilin avaaminen toiseen Pohjoismaahan voi olla yritykselle vaikeaa, vaikka eri Pohjoismaissa toimii samoja pankkeja.

Pohjolan päättäjien käsissä on keinoja edistää integraatiota. Tavoitteen saavuttamista helpottaa mm. se, että yritys- ja kuluttajalainsäädännössä EU-sääntelyn vaikutus on merkittävä. Taustalla on usein yhteistä sääntelyä. Valitettavasti monessa Pohjoismaassa on kuitenkin tapana tehdä EU-säätelyn pohjalta tiukempaa kansallista säätelyä. Puhutaan goldplating-ilmiöstä. Kansallisesti säädetään kireämpää säätelyä kuin EU edellyttää. Tämä voi tuntua poliittisesti houkuttelevalta, mutta nakertaa EU:n sisämarkkinoita ja vaikeuttaa rajat ylittävää liiketoimintaa myös Pohjoismaissa.

Yhtäläinen sääntely helpottaisi yrityksiä

Hyvä tavoite on pyrkiä siihen, että Pohjolassa olisi yritysten ja kuluttajien näkökulmasta mahdollisimman yhtäläinen sääntely. Se helpottaisi varsinkin pienten yritysten mahdollisuuksia kansainvälistyä. Periaatteena pitäisi olla, että sääntelyä kehitetään yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamista tavoitellen. Yhteisistä pelisäännöistä olisi suuri merkitys myös työmarkkinoilla.

Lisäksi erilaiset vaatimukset ja standardit luovat rajaesteitä. Tämä vaikuttaa mm. rakentamiseen. Ei voi välttyä ajatuksesta, että erilaisin standardein on pyritty suojautumaan kilpailulta, mikä ei ole kansakuntien eikä kansalaisten etu.

Pohjolaan on korkea aika rakentaa mahdollisimman integroituneet markkinat. Siitä hyötyisivät kaikki. Se olisi onnistuessaan kansainvälisesti kiinnostava esimerkki naapuriyhteistyöstä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.