Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




23.12.2021 8.50

Pohjoismainen puheenjohtajuus purkissa

Pulloposti 52
Thomas Blomqvist
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri

Joulu on taas ja vuosi lähenee loppuaan. Samalla myös Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa on päättymässä ja valmistaudumme antamaan kapulan eteenpäin Norjalle. Joulun alla on siis sopiva aika vetää yhteen kuluneen vuoden kokemuksia ja pohtia Pohjoismaisen yhteistyön tilaa.

Pohjoismaista yhteistyötä ohjaa yhteinen visiomme, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vision alle sijoittuu kolme painopistealuetta: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Vision toteuttamiseksi pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat hyväksyneet nelivuotisen toimintasuunnitelman kaudelle 2021-2024.

Kuluneen kahden vuoden aikana koronapandemian seuraukset ovat herättäneet kysymyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakivi, ja koronakriisin poikkeukselliset tilapäiset maahantulorajoitukset maidemme välillä koettelivat erityisesti raja-alueitamme. Pandemian aikana on myös tullut selväksi, että pohjoismaiset kansalaiset odottivat yhteistyöltä enemmän. Pohjoismaiden kansalaisten on voitava luottaa siihen, että pohjoismainen rajat ylittävä arki toimii.

Suomen puheenjohtajuuskaudella olemme keskittyneet oppimaan koronakriisistä. Pandemia on ollut muistutus siitä, ettei mitään voida pitää itsestäänselvyytenä. Meidän on aktiivisesti tehtävä työtä pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Samalla pandemia on myös muistuttanut meitä siitä, että me kaikki hyödymme yhteistyöstä. Pohjoismaat ovat yksinkertaisesti vahvempia yhdessä.

Yhtenä painopisteenä puheenjohtajuutemme aikana on ollut pääministeritasolla lanseerattu huoltovarmuus- ja varautumisaloite. Olemme nostaneet asian agendalle useissa eri kokoonpanoissa, sekä ministerineuvoston eri rakenteissa, että muissa yhteistyöformaateissa. Marraskuun alussa Pohjoismaiden pääministerit antoivat yhteisen julkilausuman varautumisyhteistyön tiivistämisestä. Yhteistyöministereiden toimeksiannosta tehdään kartoitus pohjoismaisesta huoltovarmuusyhteistyöstä ja mahdollisista yhteistyöalueista. Selvitys valmistuu ensi kesänä, ja tuleva puheenjohtajamaa Norja on ilmaissut halukkuutensa jatkaa työtä tämän teeman parissa.

Puheenjohtajamaana käynnistimme myös hankkeen, joka selvittää pandemian ja liikkuvuuden rajoitusten vaikutuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön. Ulkopoliittisen instituutin tekemä selvitys on valmistunut, ja tuloksista päästään keskustelemaan tammikuussa, kun hankkeen päätöstilaisuus järjestetään Helsingissä. 

Yhteistyöministereiden toimeksiannosta Jan-Erik Enestam on tehnyt strategisen selvityksen, jossa hän itsenäisesti arvioi korona-ajan kokemuksia. Osana selvitystä Enestam on antanut 12 konkreettista suositusta, miten pohjoismaista yhteistyötä kriisiaikoina voisi vahvistaa. Selvitys valmistui marraskuussa, ja raportin seurannasta ja siihen liittyvästä jatkotyöstä on nyt käynnistetty keskustelu ministerineuvostossa.

Pohjoismailla on pitkä yhteinen historia. Myös pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvosto täytti 50 vuotta ja ensi vuonna juhlimme Pohjoismaiden neuvoston 70-vuotisjuhlavuotta. Pohjoismaiset naapurimme ovat tärkein viitekehyksemme ja luontevimmat yhteistyökumppanimme. Yhdessä kehitämme yhteiskuntiamme ja vaikutamme maailmalla yhteisen arvopohjamme mukaisesti. Yhdessä voimme toimia edelläkävijöinä ja esimerkkinä muille.

Pandemia-aika on korostanut yhteisen visiomme tärkeyttä ja ajankohtaisuutta; yhdessä meistä tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Yhteistyöministereiden piirissä pandemian tuomia haasteita on käsitelty tiiviisti läpi kriisin. Luottamus maidemme välillä on haasteidenkin keskellä säilynyt vahvana. Pohjoismaiden yhteinen tahtotila on selvä: yhdessä olemme vahvempia, ja yhdessä olemme paremmin varautuneita, kun jokin uusi kriisi joskus taas koettelee meitä.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä