Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö luo hyvinvointia koko alueelle

Pulloposti 26
Riitta Korpivaara
Suomen Latvian suurlähettiläs

Viime vuonna vietimme Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen kumppanuuden 30-vuotispäivää.  Maantieteellinen läheisyys, yhteiset arvot ja kulttuuriset yhtäläisyydet ovat tehneet maiden yhteistyöstä luontevaa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston muutama vuosi sitten tekemän kyselyn perusteella Baltian maiden kansalaiset näkivät Pohjoismaiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeimmäksi anniksi vaikuttavuuden kasvun.  Pienet maat saavat äänensä paremmin kuuluviin yhdessä, kuin kukin yksin. Tärkeimpinä yhteistyöaloina kyselyssä pidettiin taloutta, koulutusta, tiedettä, matkailua, kulttuuria, innovaatioita ja uutta tekniikkaa. Yhteistyön etuina korostettiin mahdollisuutta oppia toisilta, lisätä kauppaa ja kilpailukykyä, sekä liikkumisvapautta opiskelun tai työn merkeissä.

Suomi on toiminut tämän vuoden alusta Pohjoismaiden ja Baltian maiden (NB8) yhteistyön puheenjohtajana. Suomen NB8-ohjelman tavoitteina on edistää alueellista digitalisaatiota, innovaatioita ja yhteistä ilmastopolitiikkaa. Tärkeä teema yhteistyössä on talouden toipuminen pandemiasta.

COVID-19 -pandemia on osoittanut, että niin luonnon kuin ihmisenkin aiheuttamista kriiseistä selviytyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä. Pandemian aikana maat ovat säännöllisesti vaihtaneet tietoja maiden epidemiologisesta tilanteesta, pandemian hillitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja matkustusrajoituksista.

Pandemia toi esiin globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden ja riippuvuutemme tietyistä harvoista huoltovarmuutemme kannalta kriittisistä tuotteiden ja raaka-aineiden toimittajista. Voisivatko yritykset ja NB8-maiden huoltovarmuudesta vastaavat tahot hyötyä maiden maantieteellisestä läheisyydestä ja pitkäaikaisista yhteistyösuhteista?

Me Latviassa työskentelevät Pohjoismaiden suurlähettiläät teemme paljon yhteistyötä tavoitteenamme Latvian kehittyminen pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Se on myös Latvian julkistettu tavoite, jonka myötä suunta on kohti pohjoismaista yhteiskuntamallia. 

Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa maillamme on lukuisia yhteistyömahdollisuuksia kestävien ja vihreiden ratkaisujen kehittämisessä mm. energia-, maatalous-, metsätalous- ja liikennealalla. Intressissämme on toimia yhdessä puhtaan ja turvallisen Itämeren puolesta. Lisäksi meitä yhdistävää infrastruktuuria rakennetaan jo hyvää vauhtia. Olen varma, että Tallinnan lisäksi mm. Riika, Vilna ja Kaunas tulevat paljon tutummiksi ainakin suomalaisille turisteille ja yrityksille Rail Baltica -rautatieyhteyden valmistuttua muutaman vuoden päästä. 

Voimme oppia toinen toisiltamme myös kiertotaloudessa. Latviassa kiertotalous on vielä melko kehittymätöntä, mutta kiinnostus siihen kasvaa koko ajan. Pohjoismaiden voimin on tehty töitä esim. kierrätykseen liittyvien standardien kehittämiseksi. Myös täällä on oivallettu, että kiertotalous parantaa hyvinvointia, vähentää uusien luonnonvarojen kulutusta ja tarjoaa runsaasti uusia työpaikkoja.  Samoin tehokkaampi jätteenkäsittely osana kiertotaloutta on sektori, jossa yhteistyö palvelee koko Itämeren aluetta.

Terveysturvallisuus ja -teknologia ovat myös tärkeitä yhteistyöaloja NB8-maille. Terveystietojen luotettava digitaalinen käsittely ja turvallinen rajat ylittävä jakaminen on alue, jolla voisimme kehittää aluettamme yhdeksi maailman parhaimmaksi. Tähän on jo pyritty lisäämällä arkielämän joustavuutta maidemme välillä erilaisin digitaalisin ratkaisuin, esim. sähköisten lääkemääräysten avulla.

Terveysteknologia on nopeasti kasvava ala, joka tuo lisää työpaikkoja. Kuten teknologiasektorilla yleensä, on terveysteknologiasektorillakin ammattitaitoisista työntekijöistä pulaa. Nyt on oiva tilaisuus kehittää yhteistä korkealaatuista tietotekniikkakoulutusta ja vahvistaa yliopistojemme yhteistyötä entisestään. Latvia sai viime vuonna ennätysmäärän suoria ulkomaisia investointeja, joista huomattava osa keskittyi nimenomaan teknologiasektorille.

Tiiviit ja erinomaiset poliittiset suhteemme edesauttavat yhteistyömme kehittämistä mm. yllä mainituilla sektoreilla. Suomalaisilla toimijoilla yksistään tai yhdessä toisten Pohjoismaiden kanssa on paljon mahdollisuuksia kehittää toimintaansa Baltian maissa ja luoda molemminpuolista hyvinvointia, joka tulee olemaan avainroolissa koronapandemiasta elpymisessä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin