Pohjoiset reitit turvaavat huoltovarmuuden ja Suomen kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla

Pulloposti 16
Olli Pohjanvirta
Toimitusjohtaja
Nurminen Logistics Oyj

Viime vuosien merkittävät tapahtumat, kuten koronaviruspandemia, Suezin kanavan tukos, sota Ukrainassa ja viimeisimpänä konflikti Punaisellamerellä, ovat vaikuttaneet merkittävästi globaaleihin markkinoihin ja Suomen ulkomaankauppaan.

Yritysten lisäksi jokainen tavallinenkin ihminen on joutunut kokemaan arjessaan vaikutukset, joita syntyy, kun logistiikkaketju takkuilee.  Ongelmat ketjun yhdessä pisteessä aiheuttavat helposti lumipalloefektin; kuljetusajat pitenevät, konttien hallittavuus vaikeutuu ja kun raaka-aineita tai komponentteja ei saa, tuotteen valmistus viivästyy. Ja kun jostakin on pulaa, heijastuu se lopulta myös hintoihin. Toimiva logistiikka ja sujuvat kuljetukset ovat elinehto ulkomaankaupan ja Suomen talouden kehitykselle.

Pohjoinen logistiikkaosaaminen ja valtion investoinnit - lyömätön yhdistelmä

Vuonna 2023 Maailmanpankin toteuttamassa ulkomaankaupan logistista toimivuutta mittaavassa Logistics Performance Index LPI 2023:ssa Suomi oli toisella sijalla yhteensä 139 maan joukossa.

Suomella on paljon pohjoisten olosuhteiden logistiikkaosaamista, mutta osaaminen ei yksistään riitä. Tarvitaan valtion investointeja pohjoisiin reitteihin Suomen logistisen aseman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Esimerkiksi Tornio/Haaparannan kautta on mahdollista kehittää merkittävä logistinen reitti, jota kautta päästään kiinni Keski-Euroopan liikennekäytävään sekä edelleen Kaukoitään. 

Tornio-Haaparanta-yhteys on tärkeä Suomen ulkomaankaupan kuljetuksille ja väylä useampaan Ruotsin ja Norjan satamaan kuten Göteborgiin, Trondheimiin sekä Pohjois-Norjan Narvikin satamaan, joka on Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeä kauttakulkusatama. Mikäli turvallisuustilanne Itämerellä muuttuisi ja konttialusten kulku pysähtyisi, yhtenä korvaavana kuljetusreittinä olisi merirautatieyhteys Narvikin sataman kautta. Narvikin satama toimii ympärivuotisesti, sillä Golfvirran ansiosta satama ei jäädy.

Myös Vaasa-Uumaja-reitin kehitys on nopeasti tehtävissä ja se lisää taloudellisten, tehokkaiden ja ympäristöystävällisten kuljetusvaihtoehtojen saatavuutta. Meritien osuus Vaasasta Uumajaan on vain 96 km, kun kumipyörillä kuljettaessa Vaasasta Torni-Haaparannan kautta Uumajaan kilometrejä kertyy 840 km. 

Kansainvälisillä markkinoilla logistiikka ratkaisee Suomen kilpailukyvyn

Tarvetta pohjoisille reiteille, geopoliittisen näkökulman ohella, lisää Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen kansainvälisillä markkinoilla. Euroopan monet suuret valtamerisatamat ovat ruuhkaisia, joten Pohjois-Norjan satamien kautta tavarat voivat kulkea nopeammin, kun kontit voidaan siirtää laivasta suoraan junaan. Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus on yhtä tärkeää kuin valmiiden tuotteiden vienti ja tuonti.  Tilanteet ja markkinat ovat alati muutoksessa, joten logistiikan saatavuus, joustavuus, varmuus ja seuranta - yksikköhintaa unohtamatta ovat kilpailukyvyn ytimessä. Ilman toimivaa logistiikkaa ei Suomeen uskalleta investoida.

Suomen on nyt ennakkoluulottomasti panostettava pohjoisiin reitteihin. Sitä kautta Suomen maantieteellinen asema kääntyy rasitteesta kilpailuvaltiksi Pohjois-Euroopan porttina Aasiaan ja arktisille alueille.  Tämän etulyöntiaseman saavuttamiseksi ja Suomen turvallisuuden takaamiseksi, valtion tulisi investoida logistiikan kehittämiseen huomioiden rautateiden kilpailukyky ja vihreän siirtymän edistäminen muun muassa ratamaksuista ja kuljetustuista päätettäessä. Pelkät poliittiset juhlapuheet eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan huoltovarmuuden osalta osaavia ja toimeenpanevia logistisia yhtiöitä. Kun tulee kiire, pelkät satamat ja rautatiet eivät meitä auta. 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin