Pohjoisen ulottuvuuden osaamisen hyödyntäminen – uutta työtä

Pulloposti nro 12
Jari Lindström
kansanedustaja
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen
Ympäristövaliokunnan jäsen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Eurooppa on ison taloudellisen murroksen käsissä. Entiset rakenteet ja ratkaisut eivät enää toimi odotusten mukaisesti. Kriisit nopeuttavat aina uudistumista, uusien keinojen kehittämistä työllisyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Katseen kääntäminen yhteistyöhön Pohjois-Euroopan, Itämeren alueelle on perusteltua jo siitä tosiasiasta, että yli 50 % Suomen viennistä suuntautuu tälle alueelle. Palveluviennissä alueen merkitys on erityisen tärkeä.  Suomella tulee olla erityinen strategia Pohjois-Euroopan markkinoiden hyödyntämiseksi, jossa sijaitsee kasvavia talouksia kuten Venäjä, jonka rooli tulee kannaltamme entisestään korostumaan.

Pohjoinen ulottuvuus, pohjoisuus monipuolisesti ajateltuna on Suomen vahva kivijalka tulevaisuudessa. Pohjoisten olosuhteiden hallitsemisen ja osaamisen korostaminen teollisessa tuotannossa, teknisillä ratkaisuissa ja palveluliiketoiminnassa muodostavat työllisyyden uutta kivijalkaa.  Pohjoisuus merkitsee parempaa laatua, kestävyyttä ja luonnonmukaisuutta.  Pohjoisuus ulottuu vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan, Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia. Me olemme kehittäneet vuosikymmenien ajan kilpailuedun, pohjoisten olosuhteiden ymmärtämisen, jolle tulevaisuudessa on suuri kysyntä.

Logistiikkaratkaisut

Logistiikassa pohjoisten olosuhteiden osaaminen ja pohjoinen sijainti tulevat olemaan tärkeitä näkökulmia, jos ja kun niitä vain hyödynnetään. Suomi on arktinen maa ja Suomeen tulisi ostaa teknologiaa, joka kestää näissä olosuhteissa. Niin lentoliikenne, raitiovaunut kuin junat ovat joka talvi vaikeuksissa, kun niiden käyttämää teknologiaa ei ole suunniteltu kestämään arktisia olosuhteita. Emme ole luottaneet omaan osaamiseemme, jota meillä vielä on olemassa. Hankinnoissa olisi korostettava tuotteen kokonaiselinkaarta eikä hankintahintaa.

Koko Eurooppa on ollut viime vuosina ankarien talviolosuhteiden takia jumissa. Arktisissa olosuhteissa toimivia laitteita tarvitaan laajalti ja laadusta ollaan valmiita myös maksamaan. Arktista teknologiaosaamista meiltä löytyy erityisesti sähköteknologian puolelta. 

Laivateollisuuden osaaminen ja pohjoisiin olosuhteisiin tehtävien erikoisyksikköjen rakentaminen tulee poikimaan uutta työtä Suomeen. Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen alkaa jo koulutuksesta, jossa tulee painottaa arktisten ratkaisujen ja laadun näkökulman ymmärtämistä

Venäjä ja pohjoinen ulottuvuus

Venäjän pohjoinen ulottuvuus liittyy sen energiatuotantoon ja energiapolitiikkaan sekä tarpeeseen kehittää uusia logistisia reittejä ja ratkaisuja.  Euroopan unionin maat ovat ylivoimaisesti tärkeimpiä Venäjän öljy- ja kaasutuotteiden ostajia. Venäjä pyrkii välttämään taloudelliset ja poliittiset riskit energian viennissään kehittämällä kilpailukykyisiä, kannattavia kuljetusreittejä. Venäjän hallitus päätti vuoden 2005 kuljetusstrategiassaan panostaa kuljetusreitteihin, joita se voi itse hallita ja siten välttää taloudellisia ja poliittisia riskejä.

Venäjällä on kaksi logistista pistettä, joita se voi itse hallita, toinen on Suomenlahden pohjukassa ja toinen on Murmanskin alue. Suomenlahden rooli on tärkein Euroopan kaupassa ja öljyn viennille. Suomen on huomioitava entistä paremmin Venäjän geopoliittiset ratkaisut niin energiakuljetuksissa, ympäristöuhkien kannalta kuin myös liiketoimintojen uusina mahdollisuuksina.

Suurvallat ovat jo kääntäneet katseensa pohjoisen suuntaan, ne ovat uudistaneet tai laatineet pohjoista strategiaansa, joka usein lähtee luonnonvarojen ja energian hyödyntämisestä. Kilpailukykyiset teknologiat, mineraalien ja energian hinnan nousu ovat mahdollistamassa pohjoisten luonnonvarojen kannattavan käytön. Suomen on systemaattisesti rakennettava omaa pohjoisen ulottuvuuden elinkeinostrategiaansa ja haettava laaja-alaista yhteistyötä erityisesti Pohjois-Euroopan kanssa, pieni maa tarvitsee liittolaisia globaalissa taloudessa pärjätäkseen.

Me suomalaiset olemme enemmän yksilösuorittajia ja tähtäämme omavaraisuuteen. Yhteisillä teknologiaohjelmilla Pohjois-Euroopan kanssa saavutettaisiin enemmän, yhteistyössä Suomen tulisi keskittyä sellaiseen valmistukseen tai osavalmistukseen, jossa sillä on luontaiset vahvuudet kuten arktiseen osaamiseen ja sen jatkokehittämiseen.

Luonto ja terveys matkailussa - pohjoisen vetovoima

Puhdas luonto ja luonnon hyödyntäminen matkailussa ja terveydessä avaavat uusia ovia. Matkailussa pohjoinen vaihtoehto on nouseva trendi, sen eteen on tehtävä työtä ja rohkeasti tuotteistettava osaamistamme ja luontoa. On oltava esillä, myytävä luonnonläheisyyttä luontodokumenttien, messujen, matkailualan julkaisujen ja sähköisen median keinoin, jatkuvasti.

Matkailuun, erityisesti luonto-orientoituneeseen matkailuun liittyy hyvinvointinäkökulma. Hyvinvointi kokonaisteemana ja wellness-matkailu ovat kasvava trendi. Suomessa sisältöä tuottavat yritykset ovat varsin pieniä yksiköitä, on muodostettava toimivia paketteja, kokonaisuuksia, paremman kilpailukyvyn saavuttamiseksi.

Pohjois-Euroopan yhteistyötä matkailupaketointiin

Matkailu Aasiasta, erityisesti Kiinasta ja Japanista, Pohjois-Eurooppaan kasvaa koko ajan. Luomalla yhteisiä 2-3 maan käsittäviä tutustumispaketteja saavutettaisiin uutta kilpailukykyä. Suomi voisi siinä yhteydessä keskittyä erityisesti luontomatkailun ja hyvinvoinnin teemoihin.

Matkailun kehittyminen edellyttäisi myös Pohjois-Euroopan valtioiden yhteisiä ponnistuksia. Matkailun kehittäminen olisi saatava valtioiden päämiesten tapaamisten asialistoille.

Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen hyvinvointi-teeman puitteissa tulisi olla kokonaisvaltaista. Puhdas ja terveyttä edistävä ruoka, pohjoiset aromit, kauneustuotteet ja luonnon parantava kokonaisvaltainen vaikutus ihmiseen tulevat olemaan entistä suurempi trendi. Trendien hyödyntämiseen pitää valmistautua ja tehdä systemaattista työtä. Yhdistää ensin kotimaiset voimavarat ja sitten liittoutua tiiviimmin Pohjois-Euroopan alueen kanssa.

Innovaatioille tilaa kriisien keskellä

Kaaos ja kriisi ovat hyvä pohja uudistumiselle ja innovaatioille koko yhteiskunnassa. Me suomalaiset olemme erityisen hyvin kautta historian pystyneet hyödyntämään erilaisten kriisien jälkeisen ajan, luomaan uutta, tekemään uuden tulevaisuuden. Niin me nytkin pystymme. Yksi näkökulma ja keino uudistumisellemme ovat pohjoiseen osaamiseen ja ulottuvuuteen keskittyminen, siitä tuotteita ja palveluja innovoimalla. Pohjoinen ulottuvuus on laatua ja ympäristön kunnioittamista. Parempaa elämää laaja-alaisemmin saavutamme Pohjois-Euroopan, Itämeren piirin yhteistyötä tiivistämällä.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 12/2011

Palaa otsikoihin