1. Tehokkaan (toimivan) institutionaalisen toimintaympäristön kehittäminen rajat ylittävän vuorovaikutuksen hyväksi.
2. Maahanmuutto ja radikalismi Pohjois-Euroopassa.
3. Euregio Karelia -alueen kolmikantaisen (päättäjät–elinkeinotoimijat–yhteiskunta) vuorovaikutuksen arviointimalli.  
4. Fennoskandian metsien hyödyntämisen sosiaaliset vaikutukset ja ympäristövaikutukset.

Miksi nämä kysymykset monitieteisen tutkimuksen aiheiksi? Ukrainan vuoden 2014 kriisin takia syntyneestä nopeasta EU:n ja Venäjän välisten suhteiden  jäähtymisestä on ilmennyt uhka menettää pitkäkestoinen Suomen ja Venäjän naapuruusystävyys. Uhan alle on joutunut myös Venäjän ja EU:n välinen positiivinen dialogi pohjoisen ulottuvuuden vektorilla.

Kiristynyt poliittinen ja taloudellinen länsi-itäkonflikti, ympäristöriskit, huonosti ennustettava muuttoliike Lähi-idästä, Keski-Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta uhkaavat Venäjän ja muiden Itämeren valtioiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kestävyyttä.   

Ensimmäisen hankkeen tavoite on arvioida lähialueiden taloussuhteiden institutionaalista ympäristöä, joka sisältää oikeusperiaatteet, yhteistyötä ohjaavat ja takaavat tahot sekä vuorovaikutuskeinot. Samalla on tutkittava epämuodollisia toimintatapoja, kuten yrittäjyyden kulttuuria ja perinteitä, harmaata taloutta, luottamusta liikekumppaniin ja julkiseen valtaan, naapurivaltioiden hallitusten luottamusta toisiinsa ym.

Mainittakoon, että EU:n pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden tultua voimaan Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pysynyt melko korkealla tasolla. Esimerkiksi  vuonna 2019 sen arvo oli 13,9 miljardia dollaria. Palvelujen kauppa on päässyt 2,3 miljardin dollarin tasolle. Arvioittemme mukaan kahdenvälisellä kaupalla on riittävää potentiaalia. 

Osapuolten on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti ja samalla huolellisesti nykyaikaisen tilanteen aiheuttamiin todellisiin ja näennäisiin haasteisiin ja uhkiin. On tarkkailtava toimintaympäristön muutoksia valtion sisällä sekä ulkomaankaupassa ja tehtävä muutokset strategiseen suunnitteluun. Tämä kaikki parantaa pk-yrityksiin, investointitoimintaan ja kauppaan kohdistuvaa institutionaalista toimintaa ja tukitoimia. Omassa työssämme me pyrimme perustelemaan suosituksia, jotka annamme julkisille tahoille.

Toisessa hankkeessa tavoitteet ovat seuraavat: arvioida Venäjän federaation viranomaisten maahanmuuttopolitiikan erityispiirteitä; tutkia Pohjois-Kaukasiasta ja Etelä-Kaukasiasta Karjalan tasavaltaan sekä Lähi-idästä, Keski-Aasiasta, Pohjois-Afrikasta Suomeen ja muihin Pohjois-Euroopan maihin muuttaneiden sopeutumista ja kotoutumista; analysoida radikalismin uhkia rajan molemmin puolin; laatia näihin aiheisiin liittyvä peruskoulun yläasteelle tarkoitettava opetusmateriaali.  

Kolmannessa hankkeessa tutkitaan Karjalan tasavallan ja Suomen lähialueen maaseudun sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Samalla tutkitaan paikallisen väestön aktivisuutta ja osallistumista yhdistystoimintaan paikallisten ongelmien ratkaisukeinona. Hankkeessa arvioidaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamiskeinoja sekä paikallisen itsehallinnon ja kunnanhallituksen toimintatapoja haastavassa demografisessa tilanteessa. Tutkimustyön tuloksena ovat paikalliselle itsehallinnolle ja kunnanhallituksille tarkoitetut suositukset.

Neljännen hankkeen tavoitteena on laatia kaikkien tasojen viranomaisille tarkoitetut suositukset, jotka liittyvät alueellisen metsätalouden diversifikaatioon ja pohjoisten seutujen elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävään työhön. Suosituksemme pohjautuvat omalta osaltaan Karjalan tasavallan metsien 70 vuotta kestäneen hyödyntämisen sosiaalisten vaikutusten ja ilmastovaikutusten tutkimuksiin ja arviointiin.

Näin ollen Pohjois-Euroopan tutkimuslaitoksessa on neljä työryhmää, joista ensimmäiseen kuuluu taloustieteilijöitä, lakimiehiä ja valtiotieteilijä; toiseen -  lakimiehiä ja valtiotieteilijä; kolmanteen – sosiologeja, talousmaantieteilijä ja valtiotieteilijä; neljänteen kuuluu ekologi, kasvitieteilijä, historioitsija, demografian asiantuntija ja taloustieteilijä. Näiden lisäksi työryhmien toimintaan ovat osallistuneet vierailevat asiantuntijat Moskovasta, Pietarista, Kabardino-Balkariasta ja Suomesta.

Väli- ja lopputuloksista on ilmestynyt lukuisia artikkeleita tieteellisissä julkaisuissa. Pohjois-Euroopan tutkimuslaitoksen järjestämissä seminaareissa eri alojen asiantuntijat, tutkijat, opiskelijat ja jopa koululaiset käsittelivät yhdessä hankkeiden puitteissa aikaansaatuja tuloksia. Monitieteisen tutkimustyömme saavutukset kertovat valitsemiemme analyysikeinojen olevan oikeat.