Pohjanlahden tulevaisuus

Pulloposti 40
Jari Haapala
Tutkimusprofessori
Ilmatieteen laitos

YK on julistanut tämän vuosikymmenen mertentutkimuksen vuosikymmeneksi. Tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja merten tilan parantamiseen ja kestävään käyttöön.  Merten vuosikymmenen visio on “the science we need for the ocean we want”. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen avulla voimme samanaikaisesti parantaa merten tilaa ja hyödyntää merten resursseja.  Vuosikymmenen tavoitteina on vähentää meriin tulevaa kuormitusta, saavuttaa merten hyvä ekologinen tila,  hyödyntää merten luonnonvaroja ainoastaan kestävän käytön periaatteen mukaisesti,  kehittää merten olosuhteiden ennustettavuutta, turvata yhteiskuntaa merivahingoilta, tarjota meritieto vapaasti kaikkien käytettäväksi ja lisätä ihmisten tietoisuutta meristä (https://www.oceandecade.org/).  

Suomalaisille merentutkijoille nämä ovat tuttuja teemoja ja voidaankin sanoa, että Pohjanlahden osalta olemme ottaneet varaslähdön merten vuosikymmenen tutkimusteemojen ratkaisemisessa, sillä Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa SmartSea -hankkeessa tutkittiin vuosina 2015 – 2021, miten Pohjanlahtea voidaan jatkossa hyödyntää siten, että samalla turvataan meren hyvä tila ja biologinen monimuotoisuus. SmartSea oli Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oyn, Helsingin yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Turun yliopiston ja Ruotsin meteorologisen hydrologisen laitoksen yhteistutkimushanke (http://smartsea.fmi.fi/).

Pohjanlahti valittiin vuonna 2015 tutkimuskohteeksi, koska silloin arvioitiin, että tämä “koskemattomin” Itämeren pohjoisin kolkka tulee olemaan teollisuudelle houkutteleva alue perustaa uusia merituulivoimapuistoja ja kalankasvattamoja. Pohjanlahti on myös alue, jossa ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioitiin olevan suurempia kuin muualla Itämerellä. Nämä molemmat oletukset ovat jo osoittautuneet todeksi. Pohjanlahdelle on jo rakennettu ensimmäiset merituulivoimapuistot. Selkämeren Ruotsin puoleiselle Eystrasaltin alueelle suunnitellaan noin 300 voimalan puistoa, jonka energiantuotto vastaisi keskisuuren ydinvoimalan kapasiteettia. Muutama suuri kalankasvattamokin on jo perustettu ja uusia lupia on käsittelyssä. Ilmastonmuutos on näyttäytynyt erityisesti ääri-ilmiöiden muodossa: kesinä 2018 ja 2021 meriveden lämpötila nousi ennätyslukemiin ja jäätalvi 2020 oli kaikkien aikojen leudoin.

SmartSea -hankkeen lähtökohtana oli Pohjanlahden fysikaalis-geologisten, biodiversiteetin ja kalakantojen havainnointi, luokittelu ja niiden muutosten määrittäminen. Vedenalaisen luonnon biodiversiteetin arvottaminen ja niiden yhteydet meren tilaan tehtiin tilastollisten menetelmien avulla. Tuloksien perusteella havaittiin, että monet alueet, joissa luonnonarvot olivat merkittävät, olivat nykyisten mertensuojelualueiden ulkopuolella. Tutkimuksen perusteella voitiin myös määrittää ne alueet, jotka soveltuisivat parhaiten esim. merituulivoimuistojen perustamisalueiksi. Näitä tuloksia on käytetty merkittävästi kansallisen merialuesuunnittelun valmistelussa.

Ilmastonmuutoksen vaikutusta Pohjanlahden tilaan arvioitiin uudella tarkan resoluution merimallilla. Tulosten perusteella meren pintalämpötila nousee 0.3 ºC vuosikymmenessä, jääpeite tulee ohenemaan noin 5 cm vuosikymmenessä ja jääpeitteinen aika tulee lyhenemään 6 päivää vuosikymmenessä. Äärimmäisen leudot talvet lisääntyvät, mutta täysin jäätöntä Perämerta tuskin havaitaan ennen vuotta 2060. Jään hupenemisen myötä aallokkoisuus lisääntyy talvisin. Paikallinen maankohoaminen kompensoi globaalin merenpinnan nousun.

SmartSean lopputuotos on näkemys Sinisen Kasvun mahdollisuuksista, riskeistä ja ratkaisukeinoista Pohjanlahdella. SmartSea -hanke järjesti useita seminaareja ja työpajoja, joissa näistä asioista keskusteltiin kaavoittajien, maanomistajien, kalastajien, kalankasvattajien, tuulivoimateollisuuden, merenkulun ja matkailuelinkeinoharjoittajien edustajien kanssa.  SmartSean ehdottamia ratkaisukeinoja ovat mm. suojella merialueista vähintään 30 % vuoteen 2030 mennessä, keskittää merituulienergian tuotanto ulkomerelle, yhdistää merellisiä toimintoja, kehittää automaattisia ympäristön seuranta- ja mallinnusjärjestelmiä ja soveltaa merialuesuunnittelussa ekosysteemilähestymistapaa.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana suurin Pohjanlahden ympäristöä muokkaava tekijä tullee olemaan merituulivoimaloiden rakentamisen merkittävä lisääntyminen. SmartSea -hankkeen tutkimustuloksia ja asiantuntemusta voidaan jo nyt hyödyntää sijainninohjauksessa, mutta uutta tietoa kaivataan tuulivoimapuistojen mahdollisista pitkäaikaismuutoksista meren tilaan ja kalakantoihin. Näitä varten tarvitaan tarkempaa ja kattavaa meritietoa sekä ymmärrystä meren prosesseista.

EU:n vihreän siirtymän ohjelman lisäksi “Digitaalinen Eurooppa”-ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia Pohjanlahden ja koko Itämeren suojeluun. Tutkijoiden piirissä on herännyt ajatus Itämeren digitaalisen kaksosen luomiseksi. Tällä tarkoitetaan virtuaaliympäristöä, jossa meren tila muodostettaisiin reaaliaikaisten havaintojen ja mallien avulla. Virtuaalisessa meressä voitaisiin esimerkiksi arvioida tuulivoimapuistojen ympäristövaikutuksia, mallintaa niiden rakenteiden kulumista, simuloida laivojen kulkuaikoja ja päästöjä tai ennakoida meritoiminnalle vaarallisia tilanteita.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin