Pohdintaa aavan äärellä

Pulloposti 38
Kristiina Kukkohovi
Toimitusjohtaja
Visit Turku Archipelago

Olen aina tuntenut mieleni sekä rauhalliseksi että inspiroituneeksi meren äärellä, horisonttiin katsellessani. Erityisesti maailmalla matkatessani olen suorastaan hakeutunut valtameren rannoille ja tyrskyihin - voimaantumaan. Suurimman osan elämästäni olen asunut rannikolla, meren läheisyydessä. Aikaisemman työni kautta olen päässyt kokemaan Itämerta lähemminkin seilaten sen aalloilla usein. Kymmenen vuotta sitten muutin rannikolta Lappiin, sisämaahan ja kauas rannikolta. Yllättäen, jylhien tuntureiden hiljaisuus pysäytti minut. Tunne oli sama kuin merta tuijottaessani – äärettömyyden mahdollisuudet ja rauhaisa mieli.

Palasin meren äärelle vuosi sitten uuden työtehtäväni tuomana. Tunne oli kuin kotiinpaluu vaikka alueelta en ole kotoisin, eikä minulla ole varsinaista historiaa tai perhesiteitä länsirannikolle eikä saaristoon.  Yhdistin tämän meren tuoksuun. Ensimmäisen kesäni kiersin pyöräillen rantoja ja hakeuduin saaristoon aina kun pääsin. Huomasin, miten haasteellista oli sekä löytää että matkata omatoimisesti kotimaassani, täällä saaristoalueella.

Mielikuvani saaristosta oli varsin häilyvä. Olin saariston aina paikallistanut kartalla ja risteillytkin läpi useita kertoja. Mielessäni saaristossa aurinko paistoi ja kirkas merivesi aaltoili keinuen ja keinuttaen. Ympärillä kuuluivat luonnon äänet. Puhdas vesi, puhdas luonto, hiljaisuus ja tuulen tuiverrus. Totta tämäkin. Pääsin kuitenkin pian tutustumaan saaristomme haasteisiin ja Saaristomeren suojelemisen välttämättömyyteen. Pintapuolisesti alkuun, mutta menneiden kuukausien aikana olen pyrkinyt ymmärtämään tästä enemmän. Onhan kyse kansallisaarteestamme ja jostain hyvin poikkeuksellisesta myös globaalista näkökulmasta.

Työni on strategisesti johtaa matkailualan kehittymistä Saaristomeren, rannikon ja Turun alueilla. Tehtävä on haastava, monipuolinen ja tulevaisuuteen tähtäävä. Ilman tervettä ”hengittävää” Saaristomerta pohja tälle työlle käytännössä häviää. Suomen valtit matkailumaana liittyvät tiiviisti luontoon ja sen puhtauteen ja koskemattomuuteen. Visit Turku Archipelagon alueella erityislaatuisuutemme syntyy Saaristomerestä. Tarinamme on meren ja luonnon tarina, johon yhdistyy historiallinen ja tunnelmallinen Turku.

Tulevaisuuden matkailija on entistä tiedostavampi. Valintoja tullaan entistä enemmän tekemään vahvan arvomaailman perusteella ja vastuullisuuden merkitys korostuu. Alueellemme ei haeta massoja vaan valttimme tulee olemaan niukkuus. Ei kaikkea kaikille vaan aitoja elämyksiä luontokokemuksia hakeville – yhdistettynä ”Nordic” laatutasoon. Keskikesän muutama vilkas lomaviikko tulisi koko alueemme osalta laajentua pikkuhiljaa kevääseen ja syksyyn. Vastuullisuusteko tämäkin, joka mahdollistaisi myös elinkeinojen kehittymisen ja ympärivuotisen asumisen kehittymisen Saaristomeren alueella. Visio tulee olla yhteinen koko alueellemme.

Matkailu kehittyi Suomessa ennen pandemiaa merkittävästi. Pandemia taas muutti kaiken; niin matkailijoiden päätösprosesseissa kuin Suomen saavutettavuudesta kansainvälisesti. Kriiseistä syntyy kuitenkin usein uutta ajattelua ja uusia mahdollisuuksia. Matkailullisesti alueemme on viime vuosina jäänyt hieman muun Suomen kehityksestä – samaan aikaan pandemiavuosien kesinä olemme kokeneet myös merkittävää kasvua kotimaisten matkailijoiden määrissä. On hyvä hetki rakentaa tulevaa ja etsiä uusia tapoja kehittyä kohteena. Destinaatiomme DNA syntyy merestä ja tuhansista saarista. Saaristomerta tulee kohdella herkällä ja kunnioittavalla otteella, mahdollisimman vähillä kompromisseilla.

Uudessa kotikaupungissani asun veden äärellä. Näen, koen ja tunnen meren arjessani. Saaristoa hahmotan jo alkeellisesti ja odotan tulevaa kesää ja erityisesti syksyä, jolloin pääsen tutustumaan saaristoon syvällisemmin. Mieleeni hiipii jo pelottavan usein kuvia kallioisesta saaresta, jossa viihtyisin, ja jossa se äärettömyys ulapalle tuntuisi aamukahvia juodessa. Hiljaisuus antaisi tilaa aaltojen huminalle. Taivas olisi sinisin kuin koskaan.

Samaa tunnetta voisi markkinoida vaikka maailmalle.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin