Pinnan alla käy äänetön kello

Pulloposti nro 38
Joakim Håkans
merikapteeni
Alfons Håkans Oy Ab:n operatiivinen johtaja

Itämeren pohjassa makaa yli tuhat hylkyä, joissa on valtava määrä – arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia tonneja – raskasta polttoöljyä ja muita ympäristöä tuhoavia aineita.

Hylkyjen öljyvuotoriski nousee merkittävästi sitä mukaa, kun hylyn ikä lisääntyy. Jatkosodan päättyessä pelkästään Suomenlahteen upposi puolensataa alusta. Kuluneiden 70 vuoden aikana hylyt ovat ruostuneet ja niiden öljytankkien vuotoriskit kasvavat nopeasti.

Vilkkaana meritienä Itämeressä on vaarallisten hylkyjä meren kokoon nähden enemmän kuin muualla, mutta emme ole yksin. Koko maailmassa vaarallisten hylkyjen määräksi arvioidaan lähes 10 000.

Alfons Håkans on kehittänyt öljynpoiston ratkaisua

Alfons Håkans Oy Ab on perinteinen, 1940-luvulla perustettu suomalainen merenkulkuyhtiö, jonka päätoiminnot sijaitsevat Turussa. Yhtiö harjoittaa meripelastusta (johtava Itämeren alueella), jäänmurtoa (mm. Zeus-murtaja Liikenneviraston käytössä), matka- ja satamahinausta, raskasta kuljetustoimintaa sekä telakkatoimintaa (Suomenlinnan telakka). Yhtiöllä on mm. yli 30 hinaajaa. Alfons Håkansin liikevaihto (2012) on noin 20 m€ ja yhtiö työllistää noin 140 henkilöä.

Alfons Håkans siis tuntee Itämeren. Itämeri on Alfons Håkansin kotimeri, jolla on yhtiölle aivan erityinen merkitys ja arvo. Meripelastusyhtiönä Alfons Håkans ymmärtää hylkyjen vaarallisuuden Itämeren ekojärjestelmälle.

Yhtiö on kehittänyt hylkyjen öljyn poistoa varten talteenottoteknologiaa, joka on koko maailman mitassa poikkeuksellisen edistyksellistä.

Hylkyöljyn mahdollistaman ympäristötuhon estämiseen tähtäävät toimenpiteet jakaantuvat neljään vaiheeseen. Ensimmäiseksi tulee hylky paikantaa ja tehdä tutkimus sen olosuhteista ja vaarallisuudesta ympäristölle. Tutkimuksessa kartoitetaan aluksessa mahdollisesti olevan öljyn ja muiden vaara-aineiden määrä ja laatu sekä säilytystankkien kunto. Varsinaisen riskianalyysiin tulokseen vaikuttavat myös hylyn ulkoiset ja sisäiset olosuhteet.

Kun ympäristöriskit on arvioitu, laaditaan ohjelma ja aikataulu riskien hallitsemiselle, vähentämiselle ja/tai poistamiselle. Useimmat hylyt Itämerellä ovat toisen maailmansodan ajalta, minkä takia öljyn talteen ottamisella on suuri kiire.

Kolmannessa vaiheessa öljyn poistamiseksi käynnistetään huolellinen ja monivaiheinen operaatio. Ympäristöystävällisin ja kustannustehokkain tapa öljyn talteen ottamiseksi on tehdä se suoraan hylystä. Merestä keräämisen hinta on vähintään kymmenkertainen, ja rannoilta kerääminen vieläkin kalliimpaa.

Paikallistetun hylyn jatkuva seuranta on tietysti välttämätöntä ennen puhdistuksen aloitusta, mutta myös öljyn talteenoton jälkeen tietämys hylyn kunnon kehityksestä on tarpeen.

Esimerkki menestyksellisestä hylkyöljyn poistamisesta

Yhdysvaltalainen kivihiililastissa ollut s/s Park Victory upposi Suomen aluevesillä Utön kaakkoispuolella joulupäivänä 1947. Turmassa kuoli kymmenen 48-henkisestä miehistöstä.

Park Victory on suurin Suomen aluevesillä sijaitseva hylky ja se makaa 27–36 metrin syvyydessä. Vuosien kuluessa hylystä alkoi valua mereen jonkin verran öljyä, joten Suomen ympäristökeskus keräsi vuosina 1994–2000 hylyssä olevista tankeista 410 kuutiometriä öljyä. Operaatio tuli maksamaan yli 21 miljoonaa markkaa.

Alfons Håkans on edelleen kehittänyt Park Victoryn tyhjentämisessä käytettyä teknologiaa. Tätä osaamistaan yhtiö on sittemmin hyödyntänyt ja edelleen hyödyntää Itämeren puolesta.

Hylkyjen öljyuhkaa ei tietysti voida ratkaista ilman laajaa kansallista ja Itämeren valtiot kattavaa yhteistyötä. Tämän takia Itämeri-yhteistyössä hylkyöljyn tuottama vaara ympäristöllemme tulisi saada nykyistä enemmän painoarvoa.

Pinnan alla käy äänetön kello. Onneksi meillä on ratkaisu.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 38/2013

Palaa otsikoihin