Pelastusalan yhteistyö konkretisoituu

Pulloposti 65
Jari Honkanen
Erityisasiantuntija
EU- ja kansainväliset asiat -yksikkö, pelastusosasto
Sisäministeriö

Suomi on toiminut heinäkuun alusta Itämeren maiden neuvoston puheenjohtajana. Vuoden mittainen vastuu osuu Suomelle aikaan, kun Venäjän aloittama terroristinen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut turvallisuuskuvamme Itämeren rantavaltioissa. Leppoisasta yhteistyöstä 11 maan kesken (Itämeren rantavaltiot sekä Norja ja Islanti) tulikin nopeasti samanmielisten maiden ryhmä sen jälkeen, kun Venäjä oli erotettu Itämeren maiden neuvostosta ja Valko-Venäjä tarkkailijamaan roolistaan.

Aamulla 24.02.2022 maailma heräsi todellisuuteen, jota oli pidetty mahdollisena, vaan ei kovinkaan todennäköisenä. Sama herätys koettiin myös Itämeren alueen pelastustoimen yhteistyössä –olimme aloittelemassa toista kokouspäiväämme, kun käsittämättömät uutiskuvat Kiovasta näyttivät suorana karun todellisuuden, johon meidän olisi pitänyt yhteistyössä varautua jo aikaa sitten.

Venäjän aloittama terroristinen hyökkäyssota Ukrainaan muutti radikaalisti Itämeren alueen turvallisuusympäristön. Erilaiset onnettomuus- ja poikkeukselliset tilanteet konkretisoituivat yhdessä yössä kysymättä, kuinka valmiita olimme toimimaan kansallisesti tai rajat ylittävästi ja alueellisesti.

Suomen kokonaisturvallisuuden konsepti näyttäytyi tuolloin aivan eri valossa kuin viikkoa aikaisemmin. Paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset yhteistyöryhmät osoittivat merkityksenä ja tärkeytensä tarjoamalla niin sanotun normaaliaikana tutuksi tulleen yhteisen pöydän. Pöydän, jonka ääressä kuullaan niin päättäjiä, viranomaisia, operatiivisia toimijoita eri aloilta kuin kansalaisia jäsenjärjestöjensä kautta sekä tutkimusta ja yritystoimijoita.

Uudessa tilanteessa kokonaisturvallisuuden konsepti toimi erinomaisesti. Sen toimijat tunsivat toisensa entuudestaan, mandaatit olivat selvät ja yhteydet avoimet. Suomessa muun muassa järjestäydyttiin parissa päivässä vastaamaan Ukrainan hätään. Sisäministeriön pelastusosasto sai tehtäväkseen koordinoida siviiliavun toimittamista Ukrainaan. Aiemmin luodut, hyvät yhteistyöverkostot organisoitiin nopeasti materiaaliavun toimittamiseen yhdessä Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kanssa.

Väestönsuojelun edellytykset on rakennettava normaalioloissa

Yhteiskunnan varautumisen ja valmiuden kehittäminen jäävät usein näkyvämmän ja tuottavamman toiminnan varjoon. Varautuminen sinällään ei tuota mitään, se saatetaan kokea turhana tai vaihtoehtoisena sijoituksena, joka on muun toiminnan rahoituksesta pois eikä huomioida, että varautumiseen sijoitettu euro parhaimmillaan säästää seitsemän euroa.

Näin on ollut myös useimmissa Itämeren valtioissa. Väestönsuojelua eikä väestönsuojia ole nähty tarpeellisena ylläpitää tai kehittää, sillä on luotettu hyviin suhteisiin Venäjän kanssa ja maan demokratisoitumiseen. Niinpä väestönsuojelun rakenteet lahosivat ja homehtuivat ja väestönsuojat muuttuivat kosteiksi luoliksi, poikkeuksena Suomi.

Suomi on pragmaattisesti pitänyt kiinni aiemmin oppimastaan ja rakentanut yhteiskunnan eri alojen varautumistaan niin, että yhteiskunta toimii erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa, aseellista hyökkäystä myöten. Toimintatapamme on Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen ollut laajalti esillä kansainvälisesti ja ennen kaikkea Itämeren alueella – väestönsuojelun käsitettä ja käytäntöä on esitelty kymmenille kansainvälisille ryhmille.

Lähialueemme

Itämeren neuvoston jäsenvaltioiden keskuudessa pelastustoimen osalta yhteistyö on pitkälti ollut tiedonvaihtoa ja hanketoimintaa Venäjän hyökkäyssotaan saakka. Varsinaisia konkreettisia tavoitteita on ollut vähän, sillä neuvoston toiminnalla ei ole toimeenpanevaa asemaa. Vuosikymmenten saatossa yhteistyöstä on muodostunut löyhä instituutio, jossa naapurit tunnetaan melko hyvin. Samaa tiiviimpää yhteistyötä oli maiden kesken pienemmissä ryhmissä – Pohjoismaat, Baltian maat. Näin ollen Itämeri-konteksti tuntui osin jopa päälle liimatulta toiminnalta, jota tehtiin lähinnä sen vuoksi, että yhteydet Venäjään toimisivat.

Turvallisuustilanteen täydellinen muutos avasi silmämme

Tällä hetkellä 10 Itämeren valtion neuvosto on arvoiltaan samanmielisten maiden melko tiiviskin ryhmä. Mailla on selkeä halu tukea kansalaisia, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata demokratiaa. Jo Norjan ja Saksan puheenjohtajuuskausilla (2021-2022 ja 2022-2023) turvallisuusalan toiminta konkretisoitui nimeämällä yhdessä tunnistettuja kehittämistarpeita: laajempi tiedonvaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen, kansalaisten omatoiminen varautuminen, väestönsuojelu, ennakkovaroitusjärjestelmät, sään ääri-ilmiöihin varautuminen ja niin edelleen. Suomen puheenjohtajuusvuoden (heinäkuu 2023 – kesäkuu 2024) yleisenä teemana on Itämeren alueen ja ihmisten turvallisuuden vahvistaminen. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden ohjelmasisällön keskiössä on omatoiminen ja toimintakykyinen kansalainen, jolla on riittävästi tietoa ja taitoa vastata omasta turvallisuudestaan erilaisissa häiriötilanteissa päivittäisonnettomuuksista aina poikkeustilanteisiin saakka.

Yhteistyötä saavutetaan myös yhteistyön edut

Itämeren alueen aktiiviselle ja konkreettiselle yhteistyölle on tilaus juuri nyt, sen sijaan, että pohtisimme samoja kysymyksiä kukin tahollamme. Tekemällä yhteistyötä saavutetaan myös yhteistyön edut – kaikkea ei tarvitse, eikä pidä tehdä yksin. Yhtenäinen ja aktiivinen Itämeren alue on lihaksikkaampi ja kuuluvampi myös, kun tuomme asioita esille Euroopan unionin keskustelu- ja neuvottelupöydissä kuten myös YK:n kanssa tehtävässä yhteistyössä. Puheenjohtajuuskaudella järjestetään noin 50 työpajaa, seminaaria ja webinaaria, joissa tavoitteena ovat konkreettiset tuotokset, keskustelemattomien, mutta tärkeiden asioiden ottaminen agendalle. Poikkileikkaavana teemana on Ukrainan tukeminen ja heidän kokemuksistaan oppiminen.

EU:n Itämeri-strategian samoin kuin Itämeren neuvoston strategian tavoitteina ovat alueellisen identiteetin, hyvinvoivan, vauraan ja turvallisen alueen rakentaminen. Kukin maa vastaa tavoitteiden saavuttamisesta omalta osaltaan, mutta alueelliset tulokset saavutetaan vain yhteistyöllä!

Jari Honkanen vastaa CBSS-puheenjohtajuuskauden suunnittelusta ja toteutuksesta pelastustoimen osalta, on Suomen edustaja CBSS-Senior Experts -ryhmässä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin