Pandemian jälkeistä Suomea rakennetaan kriisin keskelläkin

Pulloposti 19
Olli Rehn
Pääjohtaja
Suomen Pankki

Korona-aallot ovat viimeisen vuoden aikana iskeneet rantaan sellaisella voimalla, ettei kuivin jaloin ole selvitty missään. Euroopassa koronavirus iski erityisen pahasti Välimeren maihin, mutta vaikutukset ovat olleet tuntuvia myös Itämeren ympärillä. Vaikka nopealla reagoinnilla vältettiin pahin, pitkäaikaisiakin jälkiä jää.

Kun vuosi sitten kriisi oli vasta aluillaan, ripeillä talouspoliittisilla tukitoimilla pystyttiin estämään kriisin kärjistyminen konkurssisumaksi ja massatyöttömyydeksi. Kotitalouksia ja yrityksiä autettiin selviämään pahimman yli. Toimilla saatiin lisää hiekkaa tiimalasiin, mutta varsin pian oli selvää, ettei kriisi ratkeaisi ennen lääketieteellisen ratkaisun löytymistä.

Pandemian pitkittyminen on laittanut monet alat koville. Suuria kärsijöitä ovat olleet muun muassa matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja kuljetusalan yrittäjät sekä kulttuurisektori kokonaisuudessaan. Huoli seuraavien sesonkien onnistumisesta on ymmärrettävästi suurta, eikä näkymä ole selvä. Vallitsevan epävarmuuden keskellä on tärkeää, ettei talouden tukea vedetä pois liian aikaisin. Raha- ja finanssipolitiikan on tuettava taloutta vahvasti, kunnes pandemia väistyy ja sen vaikutus talouteen hälvenee.

Rokotukset ovat nyt päässeet vauhtiin, ja ensimmäiset tulokset korkean rokotuskattavuuden maista ovat lupaavia. Tautitapausten lukumäärä on kääntynyt laskuun, minkä ansiosta rajoitustoimia on päästy purkamaan. Vie kuitenkin aikaa ennen kuin rokotekattavuus saadaan kaikkialla sille tasolle, että paluu normaaliin voi alkaa. Vaarallisten, rokotteille vastustuskykyisten virusmuunnosten riski on sitä korkeampi mitä enemmän tautia maailmalla sairastetaan.

Miltä kotimaan talouden tilanne tätä taustaa vasten näyttää? Suomen Pankin maaliskuun väliennusteen mukaan Suomen talouden tämän hetken vire on pandemiasta huolimatta odotettua positiivisempi. Viime vuoden loppupuoli sujui ennustettua paremmin erityisesti yksityisen kulutuksen vetämänä, ja tänä vuonna kasvua tukee myös vientimarkkinoiden vahvistuminen. Pandemian kolmannen aallon odotetaan hillitsevän yksityistä kulutusta alkuvuodesta, mutta kulutus piristyy vuoden jälkipuoliskolla rokotekattavuuden nousun myötä. Talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia, kun se viime vuonna supistui vajaat 3 prosenttia.

Kriisin keskellä on pystyttävä miettimään myös tulevia haasteita. Voimakas elvytys on kasvattanut julkista velkaa ennen näkemättömän nopeasti ympäri maailmaa, ja pandemiaa edeltäneitäkin haasteita on. Suomessa väestön ikääntyminen nostaa hoiva- ja hoitomenoja, mikä tekee talouden sopeuttamisesta kriisin jälkeen vaikeaa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi vakauttaa julkisen velan noin 70–75 prosentin tasolle BKT:sta tämän vuosikymmenen aikana, ja sekin vaatii valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 5 miljardin euron sopeutustoimia. Pidemmällä aikavälillä talouskasvun nopeutuminen laskisi sopeutustarvetta, ja siksi kestävän kasvun edellytyksiä tulee vahvistaa.

Suomessa on onneksi pohjaa, jolle tulevaisuuden kilpailukykyä rakentaa. Meillä on vahva asema muun muassa digitaaliteknologiassa ja biotaloudessa, joiden merkitys verkottuneessa, ilmastonmuutoksen kanssa kamppailevassa maailmassa on kasvamaan päin. Itämerikin tarjoaa mahdollisuuksia: vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön nojaavan sinisen biotalouden vahvistaminen entisestään sopisi pitkästä meriensuojeluperinteestään tunnetulle Suomelle oivallisesti.

Talouspolitiikassa täytyy nyt pystyä elämään kahta aikaa rinnakkain: korona on saatava kuriin ja talous nousuun. Jälkimmäisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että elvyttävän politiikan luoma liikkumavara käytetään talouden uudistamiseen. Työllisyyttä ja tuottavuutta edistävät, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät rakenneuudistukset ovat ratkaisevan tärkeitä niin Välimeren kuin Itämerenkin maissa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin