Ovet auki yrityksille

Pulloposti nro 19
Heidi Saario
Development Manager of International Business Cooperation, Finland - Russia, Ukraine and CIS countries
Turun Seudun Kehittämiskeskus

Suomessa on tullut mantraksi hokea, että yritysten tulee kansainvälistyä ja luoda kasvua. Siten saadaan lisää työpaikkoja, kansainvälistyminen muuttuu jokapäiväisemmäksi ja alueiden tulot kasvavat. Osa tavoitetta tukevista toimenpiteistä luo kuitenkin esteitä. Otetaanpa esimerkiksi Venäjä.

Elinkeinoyhteistyö on normaalia toimintaa Venäjän kanssa. Molemmissa maissa toimitaan maan tavalla arvostaen toinen toistemme toimintatapoja. Konkarit ovat jo tottuneet, että yhteistä taivaltamme rytmittää 7–10 vuoden välein ylös- tai alaspäin koukkaaminen.

Kansainvälistyminen ja kansainvälinen kauppa ovat yrityksille investointeja. Luin jokin aika sitten artikkelin erään mantereen yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista. Yritin tapani mukaan saada tekstistä koottua konkretiaa, jota voisin jakaa yrityksille eteenpäin. Tulokseksi jäi tuttuun tapaan muutama rivi, joilla ei kannattanut yrityksiä vaivata. Jotta mahdollisuudet avautuvat yrityksille paremmin, tarvitaan mahdollisuuksien avaamista konkretiatasolla.

Kansainvälisen toiminnan pitäisi olla hyväksyttyä ja kaikille avointa. Monet suhtautuvat Venäjään tällä hetkellä negatiivisesti yleisen asenneilmapiirin mukaisesti. Jälleen kerran monet yritykset ja organisaatiot vaikenevat Venäjä-aktiviteeteistaan ja onnistumisistaan, sillä eivät halua ristikseen siitä aiheutuvaa polemiikkia. Usein kummastuttaa, miksi asenneilmapiirin negatiiviseen vaikutukseen ei puututa vahvemmin. Kansainvälistymisen edistäminenhän on yksi monien kuntien, kaupunkien ja valtion tavoitteista. Mitä pahaa tapahtuisi, jos kannustaisit kansainvälistymistä?

Investointeja tehdään, yrityksiä liikkuu molempiin suuntiin

Meillä on vain karkeita arvioita Suomen ja Venäjän välistä kauppaa tekevistä yrityksistä ja Suomeen tai Venäjälle etabloituneista. Pari vuotta sitten puhuttiin reilusta tuhannesta Venäjälle sijoittautuneesta suomalaisyrityksestä, reilusta kahdesta tuhannesta Suomeen etabloituneesta venäläisyrityksestä ja tuhansista maiden välistä kauppaa tekevistä suomalaisista ja venäläisistä yrityksistä. Jotta toiminta saataisiin näkyväksi, tarvittaisiin positiivista tiedottamista. Edelleenkin on ulkomaankauppaa aloittavia sekä pitkään kauppaa tehneitä yrityksiä.

Nyt sanktioiden jälkeinen hämmennys alkaa hellittää. Toisilla se kesti muutamia kuukausia, toisilla pidempään ennen kuin päästiin takaisin kiinni normaalimpaan arkeen. Nyt amerikkalaisten paluu takaisin Venäjälle antaa indikaatiota tilanteen muuttumisesta, ainakin kesäkuun puolivälissä tätä kirjoittaessani.

Venäjän-kaupan kevään barometritutkimus todisti tätä samaa. Se kokosi suomalaisten Venäjän-kauppaa tekevien yritysten näkemyksiä. Haastatteluja tehtiin 300. Enemmistö vastaajista ei ollut kokenut suoria vaikutuksia Venäjä-pakotteista, epäsuoria oli yli 80 %:lla. Yli kolmannes yrityksistä reagoi tilanteeseen lisäten markkinointia, vahvistaen myyntiä ja avaamalla uusia toimipisteitä Venäjällä. Investoinnit Venäjälle jatkuivat ja suurin osa sai tilauksia edelleen, jopa runsaasti.

Kilpailukyky nousee verkostoitumalla ja yhteistyöllä

Yritysten kilpailukyky nousee verkottumalla ja yhteistyöllä, niin myös Suomen alueiden. Muun muassa yrityksille Venäjän-kaupan palveluja tarjoavat julkiset toimijat ovat verkostoituneet Suomessa ja monilla on myös laajat verkostot Venäjällä yritysten hyväksi. Myös venäläiset yritykset pääsevät näitä reittejä myöten Suomeen. Hyvät käytännöt jalkautuvat yhteistyön tuloksena ja uusia avauksia syntyy. Esimerkkinä voi mainita Pietarissa 21.–22.10. järjestettävän Turun päivien Business to Business –tapahtuman. Turun ja Pietarin kaupungit järjestävät sen yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten yrityspalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa. Yrityksille tapahtuma tarjoaa muun muassa vuoden merkittävimmän, suomalaiset ja venäläiset yritykset sekä liike-elämän päättäjät yhteen kokoavan BusinessFoorumin, verkostoitumista, uutta tietoa sekä mahdollisuuden uusien asiakkaiden ja liikeyhteyksien löytymiseen.

Elinkeinoyhteistyön ja yritysten menestymisen puolesta,

Heidi Saario

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 19/2015 

Palaa otsikoihin