Oppeja energiahuoltovarmuudesta

Pulloposti 41
Jouko Kinnunen
Valmiuspäällikkö
Kaasupooli ja Polttonestepooli
Kemianteollisuus ry

Suomen energiahuollossa tapahtui nopeita muutoksia Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022. Puuhakkeen, sähkön ja putkikaasun tuonti Venäjältä päättyi keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022. Viimeiset raakaöljy- ja hiilitoimituksen Venäjältä Suomeen tehtiin saman vuoden elokuussa.

Energiamarkkinoiden nopea ja poikkeuksellinen muutos meillä ja Euroopassa nosti energiatuotteiden hinnat ennätyksellisen korkeiksi. Omassa työssäni Kaasupoolin ja Polttonestepoolin poolisihteerinä muutos näkyi ja tuntui yrityksiltä tulleiden kysymysten tulvana. Yrityksillä oli kiire varmistaa energiansaantinsa, muuttaa hankintakanavia ja energian tuotantotapaa. Kaikki tämä edellytti suunnittelua, viranomaisten lupapäätöksiä ja ennen kaikkea ymmärrystä siitä mitä oli tapahtumassa ja mitä siitä seuraisi liiketoiminnalle. Hätä oli suuri.

Kaikesta silloin ja sen jälkeen tapahtuneista ikävistä asioista huolimatta Suomen energiahuolto toimii hyvin. Siitä on kiittäminen yritysten markkinaehtoista toimintaa sekä viranomaisten ja yritysten hyvää yhteistyötä. Yritykset korvasivat nopeasti aiemmat hankintareittinsä uusilla ja viranomaiset auttoivat, tukivat ja nopeuttivat mm. Inkooseen sijoitetun kaasuterminaalin lupakäsittelyjä. Tärkeää oli myös huoltovarmuusorganisaation poolien yhdessä tekemä viestintä ja neuvonta. Pooleissa on paljon erinomaista osaamista. Toimiva ja yhteistyökykyinen verkosto mahdollistaa tehokkaan työskentelyn.

Parannettavaakin on. Lainsäädäntöämme tulee muuttaa niin, että viranomaisilla on vakavissa häiriö- ja poikkeustilanteissa mahdollisuus poiketa antamistaan seesteisiä olosuhteita koskevista määräyksistä. Tämä tarve oli suuri jo pandemian aikana. Säädösvaltuutusten lisäksi meidän tulee oppia hallinnon kaikilla tasoilla nopeaan päätöksentekoon ja osapuolten entistä sujuvampaan yhteistyöhön. Tärkeää on muun muassa parempi viestintä ja tiedonkulku sekä tuo mainitsemani viiveetön päätöksenteko. On myös hyväksyttävä, että nopeasti muuttuvissa tilanteissa meillä on käytettävissä vain rajallisesti tietoa.

Oikeusvaltiossa yritykset ja viranomaiset toimivat lakien asetusten mukaisesti. Säädöksiä tulee muuttaa ennakoivasti, jotta tarkoituksenmukainen päätöksenteko kriisin yllättäessä onnistuu. Päätösten tekemistä taas voi oppia harjoittelemalla. Poliitikkojen tulee julkisen paineen alla muistaa kuunnella ministeriöiden ja yritysten asiantuntijoita ja välttää liian hätiköityjä omia sidosryhmiä ja kansalaisia miellyttävien päätösten tekemistä.

Pandemian jälkeen olemme petranneet päätöksentekoamme, mutta meidän tulee olla yhteistyössä ja keskinäisessä viestinnässämme selvästi vielä nykyistä parempia ja ripeämpiä. Yksi este on luottamuksellisen tiedon antaminen viranomaisilta yrityksille. Toivottavasti kriittisen infrastruktuurin suojaamista koskeva uusi lainsäädäntö (CER-direktiivi) tulee parantamaan tiedonkulkua. Nyt yritykset ovat antaneet poikkeuksetta palautetta, että viranomaiset kysyvät heiltä tietoa, mutta yritykset eivät saa viranomaisilta vastauksia kysymyksiinsä.

Toivon myös, että huoltovarmuuteen lisätään jatkossa neuvontapalvelut. Sekä pandemian että vuoden 2022 aikana yrityksillä oli suunnaton tiedon tarve. Nykyisellään huoltovarmuusorganisaation pooleilla on tähän varsin niukat henkilöresurssit, vaikka osaamista ja halua yritysten auttamiseen onkin.

Parhaillaan valmistellaan useita huoltovarmuutta koskevia päätöksiä. Näitä ovat valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista, valmiuslain uudistus sekä yhteiskunnan kannalta kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn kasvattamiseksi annetun CER-direktiivin perusteella valmisteltava lainsäädäntö. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan huoltovarmuuslainsäädännön uudistamista.

Toivottavasti säilytämme suomalaisen huoltovarmuusorganisaation julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ja parannamme sitä siltä osin kuin parannettavaa on. Yritykset ovat työssä mukana vapaaehtoisesti ja näin haluan sen jatkuvan tulevaisuudessakin. Vapaaehtoisuus säilyttää motivaation hyvänä kaikkien toimijoiden kannalta. Suomessa on totuttu sujuvaan yhteistyöhön eri osapuolten kesken. Siitä kannattaa pitää kiinni.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin