Öljyntorjunnan uudet tuulet

Pulloposti 31
Jorma Rytkönen
Kehittämispäällikkö / merien saastuminen
Suomen ympäristökeskus

Suomen öljyn- ja kemikaalitorjunnan vastuuviranomaisena pitkään ollut Suomen ympäristökeskus luovutti vastuuviranomaistehtävänsä Suomen Rajavartiolaitokselle alkuvuodesta 2019. Miten tähän on tultu ja missä tilassa on tällä hetkellä Oy Suomi Ab:n kyky vastata laajoihin ympäristövahinkoihin merellä ja maa-alueilla.

Vuoden 2019 alusta lukien on operatiivinen vastuuviranomainen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa ollut Rajavartiolaitos (RVL). Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) 32-vuotinen vastuu päättyi näin muodoin vuoden 2018 lopussa, ja pelastuslakiuudistuksen myötä tehtävät on siirretty RVL:lle.

Periaatteelliselta kannalta tehtävänsiirto pohjautui edellisen hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jossa operatiivinen vastuu nähtiin tarkoituksenmukaiseksi siirtää RVL:lle. Kansainvälisesti onkin varsin tavanomaista, että öljyntorjuntaviranomaiset ovat joko rannikkovartioston tai merivoimien puvuissa liikkuvia henkilöitä. Muutos myös merkitsi SYKElle viranomaistehtävien kapenemista entisestään ja talon profiilin virtaviivaistamista tutkimustaloksi.

32 vuoden aikana SYKE on pystynyt luomaan öljyn- ja kemikaalitorjunnan varautumisesta yhden maailman eturivin järjestelmistä. Vastuu torjuntatoimista on aiemmin periaatteessa jakautunut siten, että SYKE vastasi merellisestä öljyntorjunnasta, ja vastuuviranomainen rannikolla oli paikallinen Pelastuslaitos. Isoissa havereissa SYKE saattoi niin päättäessään ottaa myös kokonaisvastuun torjuntatoimista. Nykyisessä tilanteessa tilanne on myös pitkälti edellisen kaltainen.

Suomella on vuoden 2019 alussa 19 öljyntorjuntaan ja öljyn keräämiseen merestä kykenevää alusta. Osa näistä on viranomaisaluksia kuuluen RVL:lle ja Merivoimille. Näiden lisäksi on Meritaito Oy:n alla 9 väylänhoitoalusta ja kaksi saariston yhteysalusta Turussa ja Kotkassa. Lisäksi Suomessa on jäänmurtajia, joista Arktia Oy:n Kontio on aiemmin toiminut Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) valmiusaluksena Pohjoisella Itämerellä. Öljyntorjuntaan sopivia jäänmurtajia ovat lisäksi Polaris ja Kemissä satamapaikkaansa pitävä Ahto.

Merellisen öljyntorjuntakapasiteetin lisäksi pelastuslaitoksilla on erittäin hyvä valmius torjuntatehtäviin hyvän ja uudenaikaisen venekalustonsa, öljypuomiensa ja laadukkaan koulutuksensa ansiosta. Pelastuslaitoksilla lienee tälläkin hetkellä yli 150 erikokoista venettä rannikolla ja sisävesistössä avustamaan erilaatuisissa öljynkeräys-, kuljetus- ja muissa tukitoimissa, mikäli laaja-alainen onnettomuus aiheutuisi vastuualueella.

Suuri ansio suomalaisessa varautumisessa on myös luettavissa hyvän koulutuksen ja kansainvälisten yhteyksien ansiosta. Suomi on tarmokas jäsen HELCOM-yhteistyössä ja osallistuu eri tasoilla Itämeren suojelutyöhön. Öljyntorjuntatyössä Suomi osallistuu nk. ”Response”-työryhmään, joka koordinoi Itämeren öljyntorjunnan valmiuksia, pitää vuosittain yhteisiä harjoituksia ja edistää alan tietoutta jäsenmaissa. Vedenalaisten uhkien, vanhojen hylkyjen problematiikkaan on myös oma työryhmänsä "Submerged”, joka pyrkii tuottamaan tietoutta öljyä vuotavista hylyistä ja mereen dumpatuista ammuksista ja räjähteistä. Näiden lisäksi Suomella on bilateraalisesti sovitut yhteistyö- ja harjoitustavat Venäjän, Viron ja Pohjoismaiden kanssa sekä uuteen arktiseen öljyntorjuntasopimukseen liittyvät varautumis- ja kehittämistehtävät arktisten maiden kanssa.  Kansainvälinen öljyntorjunnan tutkimus on myös vilkasta – artikkelin lopussa on lisätietoja kolmesta viimeaikaisesta käynnissä olevasta tutkimushankkeesta.

Puitteet hyvälle varautumiselle ja öljyntorjuntatyön jatkumiselle uuden isännän hoivissa ovat siis hyvät. Uhkakuvat laaja-alaiselle öljytuholle ovat olemassa: pelkästään Suomenlahdella kulkee tälläkin hetkellä noin 160 miljoonaa tonnia öljytuotteita vuodessa. Merenkulun turvallisuus on parantunut. VTS, ECDIS ja GOFREP ovat uusia käsitteitä, jotka merenkulkijoille ovat jo arkipäivää ja joiden avulla on kyetty myös ennakolta estämään mahdollisia havereita. Liikenne on vilkasta, ja aluskoot kasvussa – aina on mahdollisuus kuitenkin siihen, että kaikki ei menekään kuten aikomus oli...

Menossa olevia tutkimushankkeita:

OIL SPILL: https://blogit.utu.fi/oilspill/

APP4SEA: http://app4sea.interreg-npa.eu/

GRACE: https://www.grace-oil-project.eu/en-US/

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin