Olemme kaikki Itämeren suojelijoita

Pulloposti 6
Sauli Niinistö
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas

Itämeri on ainutlaatuinen. Se on ominaisuuksiltaan varsin poikkeuksellinen, myös vaikutuksille herkkä. Itämeren merkitys meille sen rannoilla asuville on moninainen.

Itämeren aalloilla kulkevat kauppatavarat ja matkaajat. Meri tarjoaa kenelle elinkeinon, kenelle kotimaiseman ja virkistyksen. Itämeri on meille suomalaisille reittimme Eurooppaan, historiallisestikin kaupan ja yhteydenpidon mahdollistaja. Uskaltaisin väittää, että suhteemme mereen on aivan erityinen. Onhan niememme Itämeren ”sylissä”.

Ilman ihmistäkin herkkä Itämeri stressaantuisi helposti. Kymmenien miljoonien Itämeren alueen asukkaiden arki on kuitenkin vuosikymmenten kuluessa jättänyt jälkensä mereen ja pahentanut sen tilaa. Jopa pysyvästi: öljyvuodot ja jätevedet, haitalliset aineet, roskaantuminen, vedenalainen melu, vieraslajit ja meriluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat kaikki ihmisen toiminnan Itämerelle aiheuttamia rasitteita. Suurimpana yksittäisenä ongelmana on tietysti ravinteiden pääsy mereen ja sen aiheuttama rehevöityminen. Itämeren pohja kärsii rehevöitymisen seurauksena monin paikoin happikadosta.

Kehitystä ei voi katsoa vierestä, on tartuttava toimeen. Itämeren paremman tilan tavoittelu ei ole sprintti vaan maraton. Positiiviset muutokset näkyvät meren tilassa vasta vuosien, ehkäpä vuosikymmenten päästä. Haasteenamme on lyhyttempoisessa maailmassa ja nopeita tuloksia odottavassa politiikassa pitkälle ulottuvien suunnitelmien tekeminen ja ennen kaikkea niiden johdonmukainen toteuttaminen. Hyviä esimerkkejä meillä on esimerkiksi monista toimijoista, jotka auttavat parhaalla mahdollisella tavalla yhteistä mertamme – oli kyse sitten koulutuksesta, luontotyöstä tai vaikka rahoituksen keräämisestä.

***

Lukuisten Itämeren ongelmien yhteisvaikutuksista opimme jatkuvasti lisää. Ilmastonmuutos tulee pahentamaan ongelmia entisestään. Ilmasto lämpenee ja sateet lisääntyvät. Ravinteita huuhtoutuu sateiden mukana mereen entistä enemmän. Meren suolaisuuden lisääntyminen, lämpötilan nousu ja merijäiden väheneminen vaikuttavat myös lajistoon.

Kehitys voi kuulostaa paikoin lohduttomalta, mutta ei se sitä ole. Kyse on pitkälti omasta halustamme tarttua toimeen.

Vaikka paljon voidaan tehdä kansallisellakin tasolla, kansainvälinen yhteistyö on avain Itämeren tilan kohentamiseksi. Yhteisten tavoitteiden on oltava kunnianhimoisempia ja toimet niiden saavuttamiseksi vaikuttavampia. Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää enemmän kuin mitä tähän mennessä on sovittu.

Olemme esimerkiksi Venäjän kanssa päässeet eteenpäin jätteenpuhdistuslaitosten osalta, mutta työtä on jäljellä. Myönteistä on se, että myös naapurissamme on havahduttu ongelmiin entistä vahvemmin. Itämeren eteen tehtävä työ on yksi selkeä esimerkki, jossa pystymme etenemään naapurimme kanssa. Toki työhön tarvitaan kaikki rantavaltiot, mutta Suomi pystyy tässä asiassa olemaan kokoaan suurempi ja myös näyttämään esimerkkiä.

Meillä Suomessa on paljon osaamista, joilla ravinteiden ja roskien joutumista mereen voitaisiin ehkäistä. Kiertotalouden toteutuksilla, uusilla teknologioilla ja innovaatioilla esimerkiksi maataloudessa, liikenteessä ja jätehuollossa, omaa kuormitustamme voidaan vähentää niin ympäristöä, elinkeinoja kuin meitä yksittäisiä suomalaisia hyödyttävällä tavalla.

Jokainen suomalainen voi olla mukana suojelemassa vesistöjä ja Itämerta. Mitä vähemmän heitämme hukkaan, merestä puhumattakaan, tai parannamme kierrätysastettamme, niin se on ihan meidän arjen valinnoistamme kiinni.

Vastuu Itämerestä ei koske vain nykyisiä sukupolviamme. Meidän työmme on hoitaa meremme sellaiseen kuntoon, että sen ainutlaatuisuudesta ja hienoudesta pääsevät nauttimaan myös tulevat sukupolvet.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Centrum Balticum on pyytänyt jokaiselta presidenttiehdokkaalta Pullopostia.

Pulloposti 6/2018

Palaa otsikoihin