Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Ohjelmista operatiiviseen toimintaan
Pulloposti nro 24
Markku Järvinen
toimitusjohtaja
Oilwhale Oy
markku@oilwhale.fi
Kuoleeko meri ennen kuin ehditään perustaa operatiivinen yksikkö palauttamaan sen toimintakunto? Itämeren suojeluksi tarkoitetut ohjelmat eivät ole, eivätkä ole voineetkaan, johtaa käytännön toimiin, sillä ohjelmarahoituksilla ei voida tehdä vielä muuta kuin suunnitella ja perustaa projekteja projektien päälle.
Koko aikana on puuttunut operatiivinen yksikkö, joka olisi voinut konkretisoida ohjelmien tuloksia.
Keskenään kilpailevia ohjelmia saattaa olla niin runsaasti, että on varmaan perustettava projektiryhmiä, jotka arvioivat eri osa-alueiden kiireellisyysjärjestyksiä. Ja sitten alkaakin vääntö siitä, mitä ohjelmia ryhdytään toteuttamaan ja mistä saadaan rahoitus.
Joku ympäristöalan opiskelija voisikin tehdä tähänastisista ohjelmavuorista vaikka väitöskirjan. Materiaalia löytyisi varmasti.
Kaikki kunnia Juha Nurmiselle, joka on jo vuosia patistanut näitä ”ohjelma-addikteja” tekemään jotain konkreettista Itämeren hyväksi.
Allekirjoittanut tarjosi Finlandia-talossa järjestetyssä Itämeri Summit -tapahtumassa käytännön tekniikkaa sinilevän massaesiintymien keräämiseksi merestä tutkijoiden käyttöön. Saloy Oy:ta lukuun ottamatta yhtään yhteistyökumppania ei ole ilmaantunut. Pyysimme kohtuullista rahoitusta operatiiviseen toimintaan. Kukaan ei ollut kiinnostunut. Omalta osaltani tarjous on edelleen voimassa.
Toteutettujen ohjelmien pääpaino näyttää olleen syyllisten etsintä. Viimeksi asetuksen avulla syyllistettiin keskitettyjen jätevesijärjestelmien ulkopuolella asuvat omakotiasujat. Myöhemmin on osoitettu, että kahden ihmisen vuosipäästöillä ei ole mitään tekemistä Itämeren saastumisen kannalta. Asetuksen avulla yrityksille kerättiin kuitenkin noin kaksi miljardia euroa. Tästä summasta voisi muutaman prosentin osoittaa suoraan operatiiviseen toimintaan Itämeren hyväksi. Parvelta huutaminen ei Itämerta pelasta.
Edellä olevan perusteella rohkenen ehdottaa, että Itämeren tilaa ja tutkimusta käsittävien eri rahoituskanavien kautta tulevat varat yhdistetään ja perustetaan kaksi osastoa: operatiivinen osasto, joka ryhtyy parantamaan Itämeren tilaa ja seurantaosasto, jonka tehtävänä on seurata operatiivisen toiminnan tuloksellisuutta ja tehdä muutosehdotuksia, jos siihen on syytä.
Kotimaasta ja muista Itämeren rantavaltioista löytyy monta alan osaavaa yritystä, jotka pystyvät hyvin nopeasti operatiiviseen toimintaan.
Toivon vilpittömästi, että Turussa 7.-8.6.2012 pidettävässä Itämeri-Foorumissa päästään vihdoin sanoista tekoihin.
Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö