NextGen Link -hankkeen tavoitteena puhtaampi merenkulku

Pulloposti 43
Christian Ramberg
Toimitusjohtaja
Turun Satama Oy

Valtioneuvosto hyväksyi Suomen Itämeren alueen strategian 2.11.2017. Strategiassa Suomi toimii aktiivisesti, jotta Itämeren alue olisi maailmanlaajuinen edelläkävijä muun muassa innovatiivisten malliratkaisujen tuottamisessa turvalliseen ja puhtaaseen merenkulkuun ja meriteollisuuteen.

Puhdas merenkulku on Suomelle erityisen tärkeä. Kaikista Itämeren maista Suomi on ehkä eniten riippuvainen merestä ja hyvin toimivista merikuljetuksista, tapahtuuhan valtaosa ulkomaisesta tavaranvaihdostamme meritse. Voidaankin sanoa, että Suomi on kuljetusmielessä melkein kuin saari.

Valtaosa Suomen ja Pohjoismaiden välisestä tavaranvaihdosta kulkee Varsinais-Suomen satamien kautta. Skandinavian vilkkaimmalla merten moottoritiellä Turun ja Tukholman välillä liikennöi päivittäin useita aluksia. Näiden alusten suunnittelussa ja satamien toiminnoissa ympäristö on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Hyvänä esimerkkinä voisi mainita MS Viking Grace, joka aloitti liikennöinnin vuonna 2013. Alus suunniteltiin alun perin ympäristö silmällä pitäen. Aluksen polttoaineena on nesteytetty maakaasu, joka on muita energiamuotoja selvästi puhtaampaa.

Myös satamissa on panostettu alusten jätevesien vastaanottoon ja alusten maasähkön järjestämiseen. Jätevesien käsittely on Itämeren kannalta varmaankin merkittävin parannus. Niin Turussa, Tukholmassa kuin Helsingissäkin jätevesien vastaanotto on tänään järjestetty hyvin. Alusten lyhyen satamassa olon aikana kaikki jätevedet saadaan tehokkaasti tyhjennettyä suoraan jätevedenpuhdistamoon. Muut jätteet, kuten pahvit ja pakkaukset saadaan myös suurilta osin kierrätyksen myötä hyötykäyttöön.

Alusten tarvitsema energia on enää osa siitä, mitä se oli aikaisemmin. Tähän vaikuttaa luonnollisesti moni asia. Alusten rungon ja pohjan muodon suunnittelussa on onnistuttu vähentämään alusten aiheuttamaa virtausta ja aallon muodostusta herkillä saaristoväylillä. Parantamalla energian talteenottoa on alusten käyttämää energiaa onnistuttu pienentämään. Aluksissa on myös kokeiltu aivan uutta tekniikkaa kuten tuuliroottoreita, erikoispotkureita ja energiakennoja.

EU:n rahoittamassa Turun, Tukholman ja Maarianhaminan satamien sekä Viking Linen NextGen Link -hankkeessa pyritään vieläkin puhtaampaan merenkulkuun. Projekti on osa EU:n Scandinavian–Mediterranean-ydinkäytävää ja se lisää meriliikenteen kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.

Projektissa päivitetään olemassa olevaa meriyhteyttä Turun, Maarianhaminan ja Tukholman satamien välillä. Meriyhteyden päivittäminen sisältää uuden entistä ympäristöystävällisemmän matkustaja-autolautan rakentamisen, ylimääräiset ympäristöinvestoinnit sekä satamainvestoinnit vastaamaan uuden isomman aluksen tarpeita sekä kasvavaa rahti- ja matkustajamäärää. Viking Linen uusi alus tulee käyttämään Turun satamaan asennettavaa automaattista kiinnitys- ja irrotusjärjestelmää, jossa alus kiinnitetään laituriin eräänlaisilla imukupeilla. Toinen merkittävä parannus tulee laivojen rekkalastaukseen. Rekkojen punnitus, mittaaminen ja kuvaaminen tuovat turvallisuutta ja helpottavat aluksen entistä tehokkaampaa ja tasapainoisempaa lastausta, mikä tuo puolestaan energiatehokkuutta.

Ympäristöhyödyt syntyvät pienistä paloista. Automaattinen kiinnitysjärjestelmä tuo kymmenen minuutin aikasäästön, jonka käyttäminen saaristossa säästää energiaa ja pienentää aallonmuodostusta. Kun laivaa ajetaan 365 päivää vuodessa, alkaa tulla tuntuvaa säästöä.

Myös Tallink Silja panostaa toiminnassaan vastuullisuuteen. Kuten Viking Line, ympäristönsuojelun periaatteet ovat olennainen osa koko Tallink Siljan strategiaa, ja ne huomioidaan kaikessa tekemisessä. Tallink Siljalla on nollatoleranssi jätevesien mereen pumppaamisessa, ja laivat kulkevat vähärikkisellä polttoaineella. Yhtiön laivoilla myös lajitellaan jätteet ja ohjataan ne kiertotalouteen. Tallink Silja aikoo myös panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän esimerkiksi lähiruokaan ja ruokahävikin pienentämiseen.

Merellä on aina ollut selittämätön viehätysvoima ihmisiin. Tähän perustunee myös tämän päivän kansalaisten kiinnostus Itämereen ja sen tilaan. Ympäristökysymykset ovatkin entistä tärkeämpiä. Haasteenamme on tulevaisuudessa huolehtia yhä kasvavasta tavaranvaihdosta, merenkulusta ja ympäristöstä samanaikaisesti.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin