Natosta Suomen Itämeri-politiikan uusi ankkuri

Pulloposti 30
Petteri Orpo
Kansanedustaja
Kokoomuksen puheenjohtaja

Itämeren alueen merkitystä meille suomalaisille ei voi liiaksi korostaa. Suomen ulkomaankauppa ja talous sekä turvallisuus ja hyvinvointi ovat olleet koko itsenäisyytemme ajan riippuvaisia siitä, millainen suursää Itämeren alueella vallitsee.

Siksi Suomi on toiminut aktiivisesti eri tasoilla ja foorumeilla mahdollisimman vakaan, ennustettavan ja taloudellisesti hyvinvoivan Itämeren alueen puolesta. Yhteistyön esteitä on poistettu ja samalla ankkureita suursäätilan navakoita tuulia vastaan on rakennettu muun muassa vuonna 2009 Suomen aloitteesta synnytetyssä EU:n Itämeri-strategiassa.

Viimeisten viikkojen aikana Itämeren ja sen suursään merkitys Suomelle on entisestään korostunut. Venäjän Ukrainassa aloittamalla raakalaismaisella sodalla on ollut oma vaikutuksensa myös tälle kulmalle Eurooppaa.

Jännitys Itämeren alueella on lisääntynyt. Suursäätila on muuttunut arvaamattomaksi ja vanhojen ankkureiden pitovoima on heikentynyt. Siksi kaikki Itämeren alueen EU-maat ovat joutuneet tarkistamaan omaa kurssiaan entistä arvaamattomammaksi käyneessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä.

Suomen osalta tämä päivitys on tehty huolella, mutta turhia viivyttelemättä ja sitä on ollut tekemässä kaikki keskeiset poliittiset toimijat. Lopputuloksena on syntynyt neljän toimenpiteen ohjelma, joka takaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa.

Torjumme Venäjän meille aiheuttamaa uhkaa sillä, että panostamme aiempaa enemmän kansalliseen puolustukseen. Parannamme suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuutta panostamalla mm. kotimaisen uusiutuvan energian saantiin. Syvennämme ja tiivistämme jo solmittuja turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä läntisten kumppaneiden kanssa. Neljäntenä toimenpiteenä täytyy olla Nato-hakemuksen jättäminen.

Yhdessä tämä kokonaisuus varmistaa Suomen pitkään nauttiman ulko- ja turvallisuuspoliittisen liikkumatilan entistä vaikeammin ennakoitavassa toimintaympäristössä.  Samalla haluamme omin toimin ennaltaehkäistä sotien syntymistä ja tätä tarkoitusta jäsenyytemme Natossa myös palvelee. Se ei ole suunnattu ketään vastaan.

Suomen ohella myös Ruotsi vaikuttaa päätyvän omassa tarkastelussaan samaan ratkaisuun, eli Nato-jäsenyyden hakemiseen. Perustelut tälle ovat samat kuin Suomessa.

Suomen kannalta tämä on hyvä uutinen. Ruotsin liittyminen Natoon lisäisi myös Suomen turvallisuutta ja tiivistäisi entisestään meidän jo nyt harjoittamaa laajaa ja syvää olevaa ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä.

Lisäksi Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenyyshakemus Suomen kanssa sujuvoittaisi myös Suomen mahdollisen jäsenyysprosessin etenemistä. Yhteisestä hakemusajankohdasta olisi hyötyä erityisesti liittymisasiakirjan ratifiointiprosessin ollessa käynnissä Nato-maiden parlamenteissa. Kykymme tähän vaiheeseen mahdollisesti sisältyviin uhkiin olisi paremmat yhdessä kuin yksin.  Kyse on eräänlaisen laumasuojan hakemisesta.

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muuttaisi perusteellisesti Itämeren alueen vakautta ja meidän kannaltamme hyvään suuntaan. Edessämme olisi historiallinen tilanne, jossa kaikki Itämeren alueen EU-maat ovat Naton jäseniä. Tämä myös olisi hieno hetki Pohjois-Euroopan integraation kannalta, ja se avaisi uusia mahdollisuuksia laajemmalle turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle ja Pohjolan puolustuksen järjestämiselle.

Palaa otsikoihin