Miten Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakilpailu vaikuttaa sinun työssäsi?

Pulloposti 69
Vesa Lehtonen
Johtava asiantuntija
Amerikan ja Aasian osasto
Ulkoministeriö

Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakilpailu maailmanlaajuisesta johtoasemasta on pysyväisluonteista. Kaikki muut toimijat joutuvat asemoitumaan siihen. Niin myös Suomi ja Itämeren piirin kumppanimme, niin kansallisesti kuin EU:n ja Naton jäsenmainakin.

EU:n menestys suurvaltakilpailussa on Suomelle keskeistä. Meillä on myös kahdenväliset suhteemme Yhdysvaltoihin ja Kiinaan sekä omat EU-kantamme unionin suurvaltasuhteiden kehittämiseksi. Tuorein toimintakenttämme on Nato.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tiivistänyt EU:n ja Yhdysvaltojen suhdetta. Itämeren piirissä Nato-jäsenyys ja kahdenväliset sopimukset nostavat erityisesti Suomen ja Ruotsin suhdetta Yhdysvaltoihin uudelle tasolle.

Isossa kuvassakin EU:n ja Yhdysvaltojen intressit ovat lähellä toisiaan. Molemmat haluavat turvata kansainvälisen järjestyksen, joka perustuu pitkälti euroatlanttisessa yhteistyössä paalutettuihin arvopohjaan, toimintatapoihin ja rakenteisiin.

Kiina on EU:lle enenevästi järjestelmätason haastaja, mutta unioni joutuu asia asialta hakemaan oikeata yhdistelmää kilpailun, yhteistyön ja keskinäisriippuvuuden vaatimusten kesken. Kiinan Venäjä-kumppanuus ja toimintatavat esimerkiksi Liettuan tapauksessa komplisoivat EU:n ja Suomen Kiina-suhdetta.

Sekä Yhdysvallat että EU tunnustavat, että keskinäisriippuvuus ja globaalit haasteet edellyttävät myös yhteistyötä Kiinan kanssa. Maailmantaloudessa ja –kaupassa yleinen jakautuminen kahteen leiriin näyttää kaikkien kannalta käytännössä mahdottomalta. Ilmastonmuutokseen, pandemioihin ja moniin muihin maailmanlaajuisiin ongelmiin olisi samoin mahdotonta vastata ilman Kiinaa.

Suurvaltakilpailua leimaakin riskien vähentäminen. Energiantuotannon monipuolistaminen, välttämättömien raaka-aineiden saannin varmistaminen, tuotantoketjujen turvaaminen sekä raja-aidat tutkimus- ja kehittämistoiminnassa nähdään välttämättömiksi maailmassa, jossa keskinäisriippuvuus ei ole rauhan tae, vaan potentiaalinen uhka tai ase. Keskiössä ovat nousevat teknologiat.

Kaikki osapuolet pyrkivät vahvistamaan liittoumiaan sekä rakentamaan uusia kumppanuuksia ja verkostoja kolmansien maiden kanssa. Kansainväliset järjestöt ovat merkittävä suurvaltakilpailun areena.

Suomessa yhteinen iso kuva tavoitteistamme tässä epävakaassa asetelmassa olisi tuiki tärkeä, kun valtiovallan lisäksi yritykset, kaupungit, tutkimuslaitokset ja monet muut toimijat pohtivat suurvaltakilpailun vaikutusta toimintaansa amerikkalaisten ja varsinkin kiinalaisosapuolien kanssa.

EU-tasolla Suomelle voi nähdä ainakin seuraavia isoja tavoitteita: EU:n yhtenäisyyden vahvistaminen, josta unionin menestys suurvaltakilpailun paineessa pitkälti riippuu. EU:n suhteen tiivistäminen Yhdysvaltoihin siten, että Yhdysvaltojen sitoutuneisuus Natoon, Euroopan turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen säilyy. EU:n itsenäisen toimintakyvyn edistäminen niin, että EU:n omat kyvyt sekä yhteistyö Natossa ja Yhdysvaltojen kanssa täydentävät toisiaan erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. EU:n ja Yhdysvaltojen keskinäisen koordinaation vahvistaminen Kiina-politiikassa. Viesti Yhdysvalloille, että läntisen yhteisön on yhdessä edistettävä arvoihimme sopivan maailmantalouden kehitystyötä. Edistys EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja taloussuhteissa, mikä vahvistaisi molempia suhteessa Kiinaan. EU:n kumppanuuksien vahvistaminen kolmansien maiden kanssa.

Samaan aikaan EU:n Kiina-suhteiden olisi säilyttävä toimivina ja yhteistyön mahdollistavina. Globaalit haasteet edellyttävät yhteistyötä. EU:n ja Kiinan keskinäisriippuvuus on suurta monilla aloilla. Kummallakaan ei ole varaa liian kovaan iskuun taloussuhteissa ja kaupassa. Yhdysvaltojen Kiina-politiikka on tässäkin samansuuntaista EU:n kanssa.

EU:n Kiina-politiikan olisi oltava johdonmukaista. Kiinan olisi koettava, että yhteistyö palkitsee ja EU:n etujen vastaisilla toimilla on hinta. Määrätietoinen reagointi Kiinan Venäjä-politiikkaan on erityisen tärkeää.

Kahdenvälisesti Suomella on etsikkoaika vahvistaa taloussuhteitaan ja teknologiayhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Protektionismi ei yleensä muodostu esteeksi, kun yhteistyö on Yhdysvaltojenkin intressissä. Dialogi vientivalvontalinjasta on tärkeää.

Kiinan kanssa Suomi tarvitsee toimivat kahdenväliset suhteet ja vuoropuhelun, jotta Kiina ymmärtäisi Suomen aseman muutoksen oikein. Yhteistyömahdollisuuksia on pidettävä yllä siellä, missä yhteistyölle on edellytyksiä. Yrityksemme Kiinassa tarvitsevat tukea vaikeutuneessa toimintaympäristössä ja mahdollisissa muutostilanteissa. Samaan aikaan on tunnistettava ja vähennettävä riskejä lisäävää Kiina-riippuvuutta.

Meidän olisi myös panostettava Yhdysvaltojen ja Kiinan sisäisen kehityksen entistä syvempään ymmärtämiseen ennakoidaksemme meihin vaikuttavia muutoksia. Yhdysvalloissa on sisäpoliittista epävakautta. Autoritäärinen yksipuoluejärjestelmä Kiina on erityisen vaativa syventymiskohde.

Kaikki tämä tarkoittaa suurvaltakilpailun huomioimista laajasti poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa, turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä, kaupassa ja investoinneissa sekä tutkimuksessa ja kehityksessä niin valtion, kuntien, yritysten kuin tutkimuslaitostenkin tasoilla. Miten Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu vaikuttaa Sinun ja työnantajasi työssä?

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin