Mitä maksaa hyvinvoiva Itämeri?

Pulloposti 82
Annamari Arrakoski-Engardt
Toimitusjohtaja
John Nurmisen Säätiö

Voiko Itämerelle laittaa hintalapun? Jos meri voi hyvin, tuottaa se ympäröiville valtioille ja sen asukkaille taloudellista hyvinvointia. Ja päinvastoin. Jos meri on rehevöitynyt ja kärsii luontokadosta, se näkyy taloudessa – ainakin mahdollisuuksien taloudessa. Itämeren suojelukomissio HELCOM arvioi hyväkuntoisen Itämeren taloudellisen hyödyn olevan vähintään 5,6 miljardia euroa. Ja kuinka suuri on Itämeren aineeton luontoarvo meille kaikille? Itämeri on ollut tärkeä kauppareitti ja kulttuurien kohtaamispaikka jo vuosisatojen ajan. Tällä historiallisella taustalla on edelleen vaikutusta alueen talouteen ja kulttuuriin.

Suomen viennistä merkittävä osa, noin 90 %, kulkee meriteitse. Merenkulku on tärkeä osa Suomen ulkomaankauppaa. Häiriöt viennissä vaikuttavat suoraan Suomen talouteen. Merestä monin tavoin hyötyy paitsi meriliikenne myös energiatalous, kalastus ja turismi. Matkailu työllistää yli 140 000 suomalaista ja sen merkitys kansantaloudelle on noin 15 miljardia euroa vuosittain.

Itämerellä on taloudellista merkitystä, mutta sen ekologinen tila on huono. Itämeri kärsii rehevöitymisestä ja sen myötä haitallisista leväkukinnoista, hapettomista pohjista ja lajikadosta. Itämerta saastuttavat myös kemikaalit, vaaralliset aineet, mikromuovi ja vedenalainen melu. Meren huono kunto uhkaa merellisiä tai merestä riippuvaisia elinkeinoja kuten esimerkiksi kalastusta. Itämeren pelastaminen vaatii nopeasti yhteisiä päätöksiä, politiikkauudistuksia ja kaikkien rantavaltioiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Näin Itämeren alueen “sinisestä taloudesta” saadaan irti paras mahdollinen hyöty niin taloudellisesti kuin hyvinvoinnillisesti.

Maailmalla kestävä sininen talous “sustainable blue economy” puhuttaa montaa eri toimialaa kuten uusiutuvan energian tuottajia, satama- ja laivahankkeita, kaivosteollisuutta ja ruoantuotantoa. Merenalaisen elämän arvottaminen on suuri haaste. Toisin kuin konkreettisilla tavaroilla, joilla on selkeät markkinahinnat, meriekosysteemien arvo jää usein tunnistamatta. Meren ekosysteemien taloudellista arvoa yritetään mitata erilaisin keinoin ja uusin arviointimenetelmin. Esimerkiksi koralliriuttojen merkitys kalastukselle ja matkailulle lasketaan olevan satojen miljardien dollarien arvoinen.  Ei ole yksinkertainen tehtävä hinnoitella monimutkaista ekosysteemiä tai sen tuhoutumista – puhumattakaan merenlaisen elämän potentiaalisista markkinahyötyä eri toimialoillle - esimerkiksi lääke- tai energiateollisuudelle. Iso kysymys onkin, kuinka yhdistää taloudelliset mahdollisuudet ympäristönsuojeluun ja rantavaltioiden erilaisiin sosio-ekonomisiin haasteisiin. Meristä puhutaan maapallon keuhkoina, joita ilman ei ole elämää. Ekosysteemin tasapainon säilyttäminen on olennaista, jotta sininen talous voi tuottaa pitkäaikaisia taloudellisia hyötyjä ilman, että meriympäristö ja sitä kautta koko ihmiskunta kärsii korvaamattomista vahingoista.

Kuinka voimme hinnoitella jotain niin monimutkaista kuin luontoa – ja tässä tapauksessa pinnanalaista luontoa? Millaisen rahallisen arvon annamme öiselle pulahdukselle, souturetkelle, saaristopurjehdukselle, omalle mökkirannalle? John Nurmisen Säätiö teetti Verianilla kyselytutkimuksen, jossa suuri osa suomalaisista kertoi Itämeren tuovan hyvinvointia, lieventävän stressiä ja tiivistävän luontosuhdetta. Ymmärrämmekö, että meren tuhoutuminen ei ole vain ympäristöongelma, vaan se on ongelma, joka vaikuttaa kulttuuriin, talouteen, politiikkaan, investointeihin ja meidän jokaisen hyvinvointiin? Ymmärrämmekö, että kannattava kestävä talous rakentuu luontoarvot huomioon ottavalle logiikalle ja niitä ennallistaville prosesseille. Ihmisen tulevaisuuden näkökulmasta meillä ei ole varaa unohtaa, ettei ole taloutta ilman ympäristöä. 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin