Mistä puhumme kun puhumme EU:n Itämeri-strategian politiikka-ala Shipistä?

Pulloposti 10
Milla Harju
Erityisasiantuntija / PA Ship -koordinaattori
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

"Emme voi ohjata tuulta, mutta voimme säätää purjetta", totesi aivan merenkulkuun liittymätön henkilö täysin merenkäyntiin liittymättömässä yhteydessä (Thomas S. Monson, yhdysvaltalainen uskonnollinen johtaja), mutta mikä viisaus näihin sanoihin kätkeytyykään.

Itämeri-strategia (EUSBSR) on esiintynyt tälläkin kolumnipaikalla useasti viime vuosien aikana, mutta tällä kertaa muutama sana erityisesti sen roolista puhtaan merenkulun kehittämisessä politiikka-ala (PA) 'Ship':in muodossa. Kuinka tämä siis käytännössä tapahtuu - kuinka Monsonin sanoin säädämme purjetta kohti puhtaampaa Itämerta?

PA Ship on ollut olemassa EUSBSR:n ensiaskeleista lähtien vuodesta 2009. Sen tehtävä on keskittynyt erityisesti strategian tavoitteeseen "Save the Sea", toki myös tukien sen kahta muuta päätavoitetta "Increase Prosperity", ja "Connect the Region" - ovathan ne kaikki hyvin pitkälti merkityksellisessä yhteydessä merenkulkuun. Shipin ensisijainen huolen kohde on kuitenkin meriympäristön tila, syystäkin: on hyvin vaikea alleviivata yhtä aihetta, mikä olisi jollakin tavalla ajankohtaisempi, kiireellisempi, tai tärkeämpi kuin merellisen elonkehämme tilan suojelu ja kohentaminen.

Itämeren tila on ollut vaikea jo vuosikymmeniä, ja käymmekin tunnetusti kilpaa aikaa vastaan, jotta saisimme sen tilaa helpotettua - mutta ilmastonmuutoksen tuomat lisähaasteet lisäävät jatkuvasti haasteita ja osa ratkaisuista, jotka olisivat riittäneet vielä vuosikymmen sitten, ovat nyt jo valitettavasti hyödyttömiä. Mutta kaikki ei onneksi ole toivotonta: teknologinen kehitys, mikä onneksi osoitti jo Rooman klubin analyytikkojen synkät ennustukset (Limits to Growth, 1972) epätodeksi, on puolellamme. Tämän osoittaa todeksi erityisesti merenkulun teknologinen kehitys, tai voisi sanoa jopa vallankumous, mikä varsinkin viime vuosien aikana on ollut huimaa. Eräs Shipin toimintatavoitteista on esimerkiksi digitalisaation tukeminen merenkulun päästöjen vähentämiseksi, mikä on tähän mennessä tuonut pelkästään positiivisia tuloksia (kts. vaikkapa tulokset viime vuonna päättyneestä ECOPRODIGI- lippulaivaprojektista ja sen jatkoprojektista täällä). Merenkulku sektorina on kääntänyt kurssiaan kohti digitalisaation ja automaation tuomia hyötyjä, ehkä hitusen hitaammin kuin muut teollisuuden ja liikenteen sektorit, mutta varmasti. Kasvihuonepäästöt muihin liikennemuotoihin verrattuna ovat ehkä verrattain pienet, mutta muiden päästöjen (joita tutki esimerkiksi lippulaivaprojekti SHEBA)  kumulatiivinen merkitys meriympäristölle ja sitä kautta koko elonkehälle on merkittävä.

Shipin tavoitteena on luoda Itämerestä puhtaan merenkulun mallialue, ja tuohon tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan Itämeren maiden välistä yhteistyötä. Menestyksekkäimmillään Ship onkin ollut tuodessaan yhteen puhtaan merenkulun kehittämiseen keskittyneitä projekteja (kts. esimerkiksi projektialusta CSHIPP), jotka voimansa yhdistäessään kasvoivat tulosten suhteen isommaksi kuin osiensa summa. Tulevaisuudessa Ship, yhdessä sisar-PA:nsa Safe:n kanssa, tulee järjestämään projekti-ideointitapahtumia jokaisessa Itämeren maassa luodakseen mahdollisimman runsaita heijastevaikutuksia pitkin Itämeren rannikkoa. EUSBSR:n tarjoama viitekehys ja verkosto luovat pohjan, jolle rakentamalla kansainväliset projektit varmistavat tulosten laajan levityksen sekä mahdollistavat niiden hyödyntämisen laajalla skaalalla.

Erilaisten mallinnustyökalujen avulla tulevaisuuden sekä kirjaimelliset että kuvaannolliset tuulet Itämerellä ovat jokseenkin ennustettavissa, mutta muuttujat, ne purjeet, ovat pitkälti meidän päätettävissämme.  EUSBSR ja PA Ship mahdollistavat sen, että Itämeren rantojen asukkaiden väsymätön työ puhtaan merenkulun puolesta ei jää näkymättömäksi, ja tarjoavat puitteet toisiltamme oppimiselle monin eri tavoin. Näin voimme varmistaa sen, ettemme kudo samaa purjetta toisiltamme salassa, ja pääsemme valjastamaan tuulen kaikkien yhteisen - eikä vähiten Itämeren - edun hyväksi.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin