Miksi Pikkuleijonat voittivat MM-kultaa – ja mitä voisimme oppia Ruotsilta?

Pulloposti nro 6
Kjell Skoglund
Toimitusjohtaja
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari (FINSVE)

Nuorten kiekkoilijoiden MM-semifinaalin voitto Ruotsista ja finaalin voitto Venäjästä yhdistivät suomalaisia ja lämmittivät mieliä. Paitsi kilpakumppaneita, Ruotsi ja Venäjä ovat meille erittäin tärkeitä kauppakumppaneita.

Miksi Pikkuleijonat voittivat MM-kultaa? Tähän vaikuttivat erinomainen joukkuehenki, rohkeus, itseluottamus ja yhteistyö. Samaa pyrkimystä joukkuepeliin kaivattaisiin Suomessa sekä yrityksiltä että ay-liikkeeltä.

Suomessa yhdistämme loputtomat keskustelut ja konsensuksen haun ruotsalaiseen työelämän tehottomuuteen. Tästä huolimatta Ruotsin talous on meidän talouttamme huomattavasti paremmassa kunnossa.

Luettelo kansainvälisesti rakastetuista ruotsalaisista tuotemerkeistä on pitkä. Miksi ruotsalaiset onnistuvat?

Ruotsalaiset ovat meitä rohkeampia. Maassa on toteutettu merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat luoneet edellytykset menestykselle. Julkista taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti poliittisen järjestelmän tuella. Ruotsissa kasvu oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 3,9 prosenttia, Suomessa 0,2 prosenttia negatiivinen.

Ihmisten työllistäminen on terveen talouden perusta. Ruotsissa työttömyys on matalampi kuin Suomessa. Ihmiset tekevät töitä enemmän ja pidempään.

On paljon, mitä voisimme oppia läntiseltä naapurimaaltamme ja toteuttaa omalla tavallamme.

Ruotsalainen yhteiskunta on kehittynyt nopeasti muuttuvan maailman tahdissa. Kaksikantamallin myötä palkkaneuvottelut voidaan viedä paikalliselle tasolle. Kaksikantaneuvottelut eivät kuitenkaan johda Ruotsissa työnantajan saneluvaltaan, pikemmin päinvastoin.

Suomessa kolmikantamallimme on liian jäykkä. Se ei pysty reagoimaan riittävän nopeasti nykyisenlaisessa ympäristössä.

Yhteistoimintaoikeus on ruotsalaisissa yrityksissä jo pitkään yhdistänyt työntekijöitä ja työnantajia. Kun paikallisella tasolla solmitaan sopimuksia, kaikki osapuolet kokevat vaikuttavansa yrityksen kilpailukykyyn. Yrityksen kaikki osaaminen ei löydy toimitusjohtajan huoneesta.

Ruotsi on jo pitkään suhtautunut myönteisesti maahanmuuttoon, vaikka se on aluksi valtiolle kallista ja integraatio vaatii töitä. Toisaalta maahanmuutto lisää talouden dynamiikkaa ja luo kasvua.

Sadattuhannet suomalaiset jälkeläisineen, jotka asuvat Ruotsissa, ovat osaamisellaan ja taloudellisella panoksellaan tehneet osuutensa ruotsalaisen yhteiskunnan eteen.

Ruotsissa ensimmäisen polven maahanmuuttajat olivat halukkaita tekemään työt, joita ruotsalaiset karsastivat. Toisen polven maahanmuuttajat ovat kasvaneet kansalaisiksi, joilla on hyvä koulutus ja korkea työmoraali.

Suomi on tunnettu teknologiamaa. Monet entiset Nokia-insinöörit toimivat tänään pienissä start up -yrityksissä, joilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä.

Suomen maailmanlaajuiseen menestykseen tarvitaan jättiharppauksia myynnin ja markkinoinnin saralla. Kansainvälisillä markkinoilla emme myy suomalaisia tuotteita ja palveluita vain nöyryydellä ja rehellisyydellä. Meidän on ansaittava uudelleen maineemme maana, joka tuottaa laadultaan maailmanluokan palveluita ja tuotteita.

Ruotsalaiset yritykset ovat taitavia kehittämään tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien kysyntään. Erinomainen esimerkki on muoti. Ruotsalaiset designerit ovat maailmanluokkaa, ja Hennes & Mauritzin rinnalle syntyy yhä uusia tuotemerkkejä, jotka edustavat innovatiivisuutta ja tulevaisuuden uskoa.

Ruotsissa panostetaan enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin Suomessa. Ruotsalainen yhteiskunta kannustaa yrittäjyyteen ja jakaa arvostustaan menestyneille yrittäjille. Lisäksi ruotsalaiset ovat kunnostautuneet muiden menestyksestä iloitsemisessa. Suomessa taloudellisella menestyksellä on edelleen taipumus johtaa kateuteen.

Suomessa nauramme ruotsalaisten keskustelukulttuurille ja ikuisille konsensuspyrkimyksille. Mutta onko tämä juuri se toimintatapa joka luo turvallisen ilmapiirin rohkeille ajatuksille ja ideoille? Ruotsalaisten taitamassa turvallisessa ilmapiirissä ei tarvitse pelätä epäonnistumisia – rohkeuteen kannustettuna ihminen on luovimmillaan.

Hienot Pisa-tuloksemme tulee nyt kääntää kukoistaviksi myyntiluvuiksi. On uskallettava luottaa itseemme ja toisiimme, uskallettava tehdä isoja panostuksia ja ottaa riskejä sekä onnistua – pelata omilla vahvuuksillamme loppuun asti, kuten Pikkuleijonat.

Lisätiedot: kjell.skoglund[at]finsve.com

Pulloposti 6/2016 

Palaa otsikoihin