Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




24.3.2016 11.50

Mikä meriklusteri?

Pulloposti nro 10
Kirsi Ahlman, hankeasiamies
Miitta Eronen, projektikoordinaattori
Centrum Balticum -säätiö

Merellinen tietotaito on aina ollut Suomelle tärkeä osaamisen ala. Meriteollisuus toimii paitsi Suomen, myös koko Itämeren alueen yhtenä oleellisena kasvun lähteenä ja sen menestyksen edellytyksiin tulee panostaa. Suomalaisesta meriklusterista puhutaan vakiintuneesti, mutta mitä klusterilla oikeastaan tarkoitetaan?

Klusteri on ennen muuta verkosto, jossa eri alojen osaaminen tuodaan yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi laivanrakennus on nykyisin verkostoihin perustuvaa yhteistyötä: meriteollisuuden työntekijöistä yli 80 % työskentelee telakoiden ulkopuolella, verkoston yrityksissä ja organisaatioissa. Verkostossa tapahtuu muun muassa alusten suunnittelu sekä tarvittavien laitteiden ja ohjelmien valmistus ja toimitus. Suomalainen meriklusteri on siis alan parhaat toimijat ja käytännöt yhteen kokoava verkosto, joka mahdollistaa meriteollisuuden kasvun ja säilymisen Suomen kilpailukyvyn yhtenä valttikorttina.

Vaikka suomalainen meriosaaminen onkin maailman huipputasoa, ei muuttuvassa toimintaympäristössä voi jäädä paikoilleen. Taannoin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Oxford Researchin Merit-hankkeelle toteuttama koulutustarveselvitys paljasti, että Suomessa merialan koulutustarjonta on lopulta varsin kapeaa ja alakohtaisesti eriytynyttä. Sen sijaan naapurimaissa, Ruotsissa ja Tanskassa, on herätty monialaisen osaamisen tarpeeseen ja ryhdytty panostamaan merialan koulutuksen monipuolisuuteen. Elinvoimainen meriklusteri tarvitsee myös esimerkiksi lainopillista, tietoteknistä ja kaupallista osaamista. Digitalisaatio jyllää merenkulussakin ja tulevaisuuden haasteisiin on varauduttava.

Kaikilla Itämeren alueen mailla on omat merellisen osaamisen vahvuutensa. Itämeren alueen kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn edistäminen on jokaisen Itämeren rannikkovaltion etu. Miksi emme siis mieltäisi meriklusteria koko alueen kattavana verkostona, johon kukin maa toisi oman vankimman osaamisensa ja tietotaitonsa? Kysymys kuuluukin, kuinka meriteollisuuden yhteistyötä Itämeren alueella voitaisiin tulevaisuudessa lisätä koko alueen kilpailukyvyn kasvattamiseksi?

Itämeri-foorumi 2016 edistää korkeatasoista keskustelua Itämeren alueen meriklusterista

Centrum Balticumin Itämeri-foorumi 2016 paneutuu itämerellisen meriklusterin hahmottamiseen. Järjestyksessään yhdeksäs Foorumi järjestetään Turussa 20.5.2016. Foorumi on ajankohdaltaan ja teemaltaan läheisesti kytköksissä Euroopan komission vuosittaiseen Euroopan meripäivän konferenssiin, joka järjestetään tänä vuonna Turussa samalla viikolla 18.-19.5. Kun Euroopan meripäivän konferenssissa keskitytään Euroopan laajuiseen merelliseen kontekstiin, on Itämeri-foorumin fokus juuri Itämeren alueen merialan osaamisessa.

Itämeri-foorumin temaattiset paneelikeskustelut käsittelevät aihepiirejä suomalaisesta meriklusterista laivanrakennukseen sekä Itämeren alueen ja arktiseen meriliikenteeseen. Paneelit koostuvat alojensa kärkinimistä ja asiantuntijoista. Paneelien puheenjohtajat pyrkivät päivän lopuksi muodostamaan synteesin siitä, mitä Itämeren alueen meriklusteri tarkoittaa ja pitää sisällään.

Pääpuheen Itämeri-foorumissa pitää presidentti Tarja Halonen. Halonen toimii myös Itämeri-foorumin yhteydessä ensimmäistä kertaa kokoontuvan Centrum Balticumin korkeantason neuvottelukunnan puheenjohtajana. Neuvottelukunnan tarkoituksena on koota Itämeren alueen toimijat yhteen edistämään Itämeren alueen kestävää kehitystä, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Ilmoittautuminen Itämeri-foorumiin 2016 on paraikaa käynnissä. Toivotamme kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi tilaisuuteen!

Lisätiedot: kirsi.m.ahlman[a]centrumbalticum.org

Pulloposti 10/2016


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä