Merituulivoima mullistaa merellisen maiseman

Pulloposti 17
Antti Kokkonen
Kalevan vastaava päätoimittaja

Maisemaa ne ainakin hallitsisivat – ja kauas. Lavat kauhoisivat kohti taivasta ylimmillään lähes 400 metrin korkeudella merenpinnasta. Haluttua puhdasta sähköä syntyisi valtavat määrät. Kyse on Suomen talousvyöhykkeelle eri puolille Itämerta suunnitelluista merituulivoimaloista.

Varovaistenkin arvioiden mukaan merituuli jauhaa tulevina vuosikymmeninä selvästi enemmän sähköä kuin Suomen kaikki nykyiset ydinvoimalat. Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämässä vihreiden investointien dataikkunassa valmisteluvaiheessa olevien merituulivoimahankkeiden investointien arvo nousee sataan miljardiin euroon.

Suomen merialue jakautuu aluevesiin ja talousvyöhykkeeseen. Rannikkoa lähellä olevat aluevedet ovat Suomen valtion aluetta. Aluevesien tuulivoimarakentaminen kuuluu Metsähallituksen vastuulle. Se jakaa merituulivoima-alueita hanketoimijoiden käyttöön oman kilpailutusmallinsa mukaisesti. Talousvyöhyke taas on kansainvälistä merialuetta, jonka taloudelliseen hyödyntämiseen Suomen valtiolla on oikeus. Talousvyöhykkeellä toimintaa on tähän asti ohjannut niin sanottu talousvyöhykelaki. Se ei ole toiminut merituulivoiman säätelyssä. Sen turvin on luvitettu lähinnä putkien ja kaapeleiden rakentamista.

Tuulivoiman hankekehittäjien kiinnostus Suomen talousvyöhykkeeseen on ollut niin laajaa, että tarvittiin uusia pelisääntöjä. Eduskunta hyväksyi vuoden 2024 lopulla lain, joka mahdollistaa merituulivoiman rakentamisen Suomen talousvyöhykkeelle. Uuden lain myötä odotetaan, että isot talousvyöhykkeen merituulipuistohankkeet saavat ilmaa siipiensä alle. Ensimmäiset sen mukaiset kilpailutukset on määrä järjestää vuoden 2025 loppupuolella.

Talousvyöhykkeellä sijaitsevien alueiden kilpailutukset järjestää Energiavirasto. Kilpailutuksen voittaja valitaan sekä tarjotun hinnan että laadullisten tekijöiden perusteella. Hyödyntämisluvan myöntää valtioneuvosto. Sen lisäksi merituulivoimahankkeelle tarvitaan talousvyöhykkeellä muun muassa ympäristövaikutusten arviointi ja vesilupa.

Talousvyöhykealueita on pohjoisessa Kokkolan ja Oulun välillä sekä Vaasan eteläpuolelta Ahvenanmaalle ulottuvalla alueella. Merenkurkussa talousvyöhykettä ei ole: Suomenlahdella se on hyvin kapea ja on laaja lähinnä kolmionmallisena pistona Ahvenanmaan eteläpuolella.

Merituulivoima on Suomessa vielä lapsenkengissä. Suomen aluevesillä on vain yksi merituulivoimapuisto. Suomen Hyötytuulen omistama Porin Tahkoluodon merituulivoimapuisto koostuu 11 tuulivoimalasta ja on teholtaan vaatimaton eli 44,3 megawattia. Tällä hetkellä maailman suurin toiminnassa oleva merituulipuisto on Iso-Britannian rannikolla. Hornsea 1 -nimisen hirviön kokonaiskapasiteetti on 1 218 megawattia eli se on teholtaan lähes Olkiluoto kolmosen kokoinen.

Merituulivoiman rakentaminen ei vielä ole taloudellisesti kannattavaa. Merellä kilowattitunnin synnyttäminen maksaa tuplat siitä, mitä maalla. Teknologian kehittyessä hintaeron odotetaan kaventuvan. Teknologian kehittymisen lisäksi investointeja ajaa merelle maatuulivoimaa kohtaan herännyt kriittisyys. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan maalle tehtäville tuulivoimaloille valtakunnallista minimietäisyyttä. Tarkka metrimäärä sulkisi pois valtaosan Etelä-Suomeen suunnitelluista tuulivoimapuistoista. Paine tuulivoiman lisäämiseen siirtyisi entisestään pohjoiseen Suomeen ja etäisemmille merialueille. Itä-Suomeen tuulivoimaa on tähän asti syntynyt vain vähän. Puolustusvoimat katsoo, että myllyt haittaavat Suomen itärajan tutkaverkkoa.

Talousvyöhykkeelle rakentamista puoltaa se, että lähellä ei ole vakituisia eikä loma-asuntoja, joita voimalat haittaisivat. Vaikutukset ympäristöön ja merenkulkuun olisivat suuremmat. Kärsijöinä olisivat merilinnut, kalat ja merinisäkkäät. Toistaiseksi on vielä vähän tutkimustietoa siitä, kuinka suuri haitta olisi. Se tiedetään, että lintuja kuolee törmäyksissä tuulimyllyjen lapoihin. Isot voimalapuistot voivat myös muuttaa lintujen muuttoreittejä.

Ympäristön kannalta suurimmat haitat syntyvät rakentamisen aikana. Ne liittyvät pohjan muokkaamiseen, siitä aiheutuvaan veden samentumiseen ja rakennusmeluun. Käyttövaiheessa turbiinien ääni ja tärinä voivat vaikuttaa kaloihin ja niiden käyttäytymiseen. Valtavan kokonsa vuoksi merituulivoimalat voivat haitata myös lentoliikennettä.

Tutkimatta on selvää, että valtavat tuulipuistot tuhoavat merierämaisen maiseman, joka monelle veneilijälle on elämää tärkeämpi kysymys. Paljonko se painaa vaakakupissa, kun ilmastonmuutoksen torjunta huutaa hiilivapaata energiaa?

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin