Meripolitiikan linjauksia

Pulloposti 12
Jussi Soramäki
Neuvotteleva virkamies
Valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvosto teki tammikuussa periaatepäätöksen Suomen meripolitiikan kärjistä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun meripolitiikan eri osa-alueita tarkasteltiin yhdellä kertaa, sillä yhtenäistä linjausta ei aiemmin ole laadittu. Itämeri-politiikkaa on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti aiemminkin, päätös Itämeren alueen strategiasta laadittiin syksyllä 2017. Nyt näkökulma on laajempi - Itämereltä valtamerille.

Kärjiksi on valittu merten suojelu, merilogistiikka, meriklusteri ja merellinen tuotanto. Meriklusterin kasvun mahdollisuudet ovat suuret; alan muutokset ovat jo nyt avanneet uusia markkinoita. Samaan aikaan meriympäristöön kohdistuvat paineet edellyttävät panostusta merten suojeluun.

Valtioneuvoston kanslian on tarkoitus jatkaa meripolitiikan kehittämistä, parantaa sen koordinointia valtioneuvostossa ja täydentää sitä toimenpideohjelmalla.

Visio

Meripolitiikan visiossa Suomi vaikuttaa globaalisti ja tuottaa ratkaisuja siihen, että meriluonnonvarojen käyttö on kestävää, meriympäristön tila on hyvä ja ilmastonmuutos ei ylitä valtamerten kestokykyä. Suomella on korkeatasoinen meriosaaminen ja innovatiivinen, jatkuvasti menestyvä meriklusteri sekä toimiva että turvallinen ja ympäristövastuullinen logistiikka.

Kärjet

Meriympäristön ongelmiin ratkaisuja

Meriympäristöön kohdistuu jatkuvasti yhä enemmän paineita: ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen ja happamoituminen, roskaantuminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, öljy- ja kemikaalionnettomuudet, rehevöityminen sekä ylikalastus.

Tavoitteena on, että Suomi lisää vaikuttamista kansainväliseen merten hallinnointiin, suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvään päätöksentekoon ja että suomalainen merentutkimus tuottaa ratkaisuja merten ympäristöongelmiin.

Prioriteetteina on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen, roskaantumisen ja mikromuovien vähentäminen, rehevöitymisen vähentäminen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien ehkäiseminen ja torjuntavalmiuksien kehittäminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentäminen.

Merilogistiikka suurten muutoksien edessä

Tarkoituksena on mahdollistaa globaalisti kilpailukykyinen merenkulkuelinkeino Suomelle. Merilogistiikasta voi kehittyä Suomessa nopeasti kasvava toimiala, joka toimii edelläkävijänä digitalisoinnissa, autonomisessa liikenteessä ja päästöjen vähentämisessä.

On tärkeää, että liikkuvuuden vapaus turvataan, huoltovarmuutta pidetään yllä ja kehitetään, merionnettomuuksia vähennetään ja varmistetaan toimiva väylästö ja satamarakenteet. Merilogistiikan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja muu päästöttömyys ovat Suomelle myös kilpailuetu.

Meriklusterin kasvun mahdollisuudet

Meriklusteri ja sen taloudellinen ekosysteemi on jo nyt merkittävä teollisuussektori Suomessa. Klusterissa, joka sisältää myös merilogistiikan, on yli 3000 yritystä, jotka työllistävät 50 000 henkilöä ja jonka kokonaisliikevaihto on yli 13 miljardia euroa. Klusterin vahvuuksia ovat yhteistyö ja verkostot.

Merilogistiikan muutokset tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia koko meriklusterille. Uudet avautuvat markkinat tarjoavat merkittäviä kasvun mahdollisuuksia innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Smart shipping on jo tätä päivää. Keskeinen tekijä on tasavertaisen kilpailun globaalin toimintaympäristön edistäminen. Tärkeää on myös EU- ja kotimaisen toimintaympäristön kehittäminen ja osaavan työvoiman saatavuus.

Merellinen tuotanto –hiilineutraalia tulevaisuutta

Valtameret ja meret tarjoavat mahdollisuuksia kestävälle ja vähähiiliselle ruoan- ja energiantuotannolle. Suomalaisella osaamisella voidaan kehittää vesiviljelyä globaalisti. Merellistä energiaosaamista voidaan viedä tavoitteena kestävä hiilineutraali energiantuotanto.

Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen meripolitiikan linjauksista.

Kirjoittaja vastaa valtioneuvoston kanslian strategiaosastolla meripolitiikan kehittämisestä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin