Merikuljetukset ovat Suomen elämänlanka; niiden turvaaminen myös häiriötilanteissa on elintärkeää

Pulloposti 36
Lauri Ojala
Professori
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Kirjoitus tarkastelee Suomen merenkulkun markkinoita ja se perustuu pääosin liikenne- ja viestintäministeriön 2.5.2022 julkaisemaan 220-sivuiseen ”Merenkulun markkinaselvitys 2021”- raporttiin. Sen analyysi laadittiin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Koronapandemia on vaikeuttanut Suomessa erityisesti matkustaja-autolauttaliikennettä; jälkimmäisen jatkumista on tuettu myös julkisin varoin. Konttiliikennettä vaivaavat puolestaan maailman pääsatamien kapasiteettipullonkaulat yhdistyneinä erittäin korkeisiin rahtihintoihin ja vakaviin aikatauluongelmiin (ks. lisää täältä). Muilla lastimarkkinoilla varustamoiden tilanne on osin jopa parantunut. Venäjän sotatoimet ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Suomen raakaöljykuljetuksiin ja lastiliikenteeseen, ml. kontit, ja Saimaan kanavan liikenne on pysähtynyt kokonaan.

Sekä kv. merenkulkujärjesto IMO:ssa että EU:ssa on otettu ja tullaan lähivuosina ottamaan käyttöön merenkulun kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävää sääntelyä. Neuvottelut sääntelyn sisällöstä, toteutustavoista ja yhteensovittamisesta ovat osin käynnissä, mutta Suomen vaikutusmahdollisuudet päätöksiin ovat rajalliset.

Tämä sääntely nostaa merenkulun kustannuksia kaikkialla; Suomelle lisäkustannus voi olla jopa satoja miljoonia euroja vuosittain. Tavarakauppamme tonneista yli 80% kulkee meritse, josta EU:n osuus on unionin suurimpia, johon EU:n sääntely kohdistuu täysimääräisesti. Lisäksi jäävahvistetuilla ro-ro- ja matkustaja-aluksilla kulkevan ulkomaankaupan osuus on maailman suurin Suomessa. Näiden polttoaineenkulutus on muita alustyyppejä korkeampi, joten ympäristösääntely vaikuttaa erityisesti näiden kustannuksiin. Tulossa olevan sääntelyn kustannusvaikutus onkin Suomelle kilpailijamaitamme selvästi suurempi.

Myös merenkulun tulevat käyttövoimaratkaisut ovat pääosin yhä auki, joten päätöksenteko alus-, satama- ja energiajakelun investoinneista on vaikeaa, sillä alan pitkä investointisykli edellyttäisi riittävää varmuutta tulevaista kehityksestä. Lisäksi rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat vaikeuttavat alan investointipäätöksiä.

Kansallisessa päätäntävallassa ovat esimerkiksi kotimaan verotukseen (mm. tonnistoveroratkaisu, väylämaksut) ja alan tukitoimet (ml. miehistökustannus- ja TKI-tuet) EU:n määrittämien rajausten puitteissa sekä työmarkkinasopimukset. Omilla politiikkatoimilla sääntelymuutosten kautta tulevia kustannuspaineita voidaan kompensoida vain vähän, sillä merenkulun maksut ja tuet ovat jo nyt hyvin lähellä kilpailjamaiden vastaavia.

Osaavan henkilöstön saatavuus on lähiajan isoja haasteita Suomessa. Alan houkuttelevuuden lisääminen sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen on tärkeää.

Suomen rekisterin alusten osuus aluskäynneistä on 2/3 matkustaja-autolauttaliikenteestä ja noin puolet ro-ro-liikenteestä. Kuivalasti- ja säiliöliikenteessä osuus on noin 20 %, mutta konttiliikenteessä alle 5%. Suomen rekisterin kilpailukyky matkustaja-autolautta- ja ro-ro-liikenteessä pysynee hyvänä, mutta kansainväliselle kilpailulle suoraan alttiilla lastimarkkinoilla kilpailukyky näyttäisi lähivuosina heikentyvän.

Suomen elinkeinoelämälle merenkulun markkinat ovat pystyneet tarjoamaan toimivia ja kustannustehokkaita kuljetuspalveluita: Suomen ulkomaankauppa on sujunut lähes ongelmitta läpi koronapandemian ja myös kevään 2022.

Merenkulun huoltovarmuus on kesäkuussa 2022 pysynyt hyvänä. Huoltovarmuuden kannalta aluksen lippuvaltio on useimmiten omistussuhdetta olennaisempi tekijä. Kansainvälisessä aseellisessa konfliktissa Suomen lippu voi kuitenkin muuttua edusta haitaksi.

Kasvava sääntely- ja kilpailupaine erityisesti EU:n alueella ohjaa varustamoita kustannustehokkaampiin ratkaisuihin, mikä supistanee suomalaisalusten osuutta Suomen lastiliikenteessä tällä vuosikymmenellä. Luotettavien sekä kustannuksiltaan ja palvelutasoltaan kilpailukykyisten merikuljetusten turvaaminen kaikissa oloissa on meille entistäkin tärkeämpää.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin