Merialuesuunnittelun toinen kierros on käynnistynyt

Pulloposti 40
Tiina Tihlman
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto

Merialuesuunnittelun toisen kierroksen vuorovaikutussuunnitelma valmistuu pian. Suunnittelu käynnistyy vauhdilla alkusyksystä, ja suunnitelman on tarkoitus valmistua 2026. Suunnittelu rakentuu nyt pitkälti EU:n vihreän siirtymän kasvustrategiaan, joka keskittyy ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, resurssien käytön tehostamiseen kiertotalouden keinoin, sekä oikeudenmukaisen siirtymän takaamiseen. Ohjelmaan kuuluu aloitteita, jotka kattavat merellisiä sektoreita kuten merellisen energian- ja ruoantuotannon, liikenteen ja teollisuuden.

Merialuesuunnittelu perustuu EU-lainsäädäntöön ja on osa EU:n yhdennettyä meripolitiikkaa, jolla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan siniseen talouteen. Merialuesuunnittelun tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja sovitaan ne yhteen ottaen huomioon meriympäristön asettamat reunaehdot. Se on jatkuva ja pysyvä suunnittelu- ja neuvotteluprosessi, jonka tuloksena syntyy kartallinen merialuesuunnitelma ja sen selostus taustatietoineen.

Toinen merialuesuunnittelukierros on käynnistynyt ”tuulivoimakärjellä” ympäristöministeriön 2023–2024 rahoittamilla ja rannikon maakuntien liittoja edustavan Merialuesuunnittelun koordinaation kanssa yhteistyössä tilatuilla merituulivoiman kehittämishankkeilla. Merituulivoiman vuorovaikutusfoorumeissa keskusteltiin tuulivoimatoimijoiden, muiden merellisten toimijoiden ja suunnittelijoiden kesken toimintojen yhteensovittamisen mahdollisuuksista. Merituulivoiman kehittäminen Suomen merialueilla -hankkeessa selvitettiin mereltä alueita, joilla tuulivoimasta olisi vain vähän haittaa meriympäristölle ja muille toiminnoille sekä alueet, joilla siitä olisi paljon haittaa. Merituulivoiman tilanne- ja kehityskuva -hankkeessa laadittiin kaksi skenaariota kehityspolkuineen. Toisessa skenaariossa lähtökohtana on merialuesuunnitelma ja toisessa tuulivoimatoimijoiden esittämät tutkimus- ja hankealueet. Hankkeet valmistuvat toukokuussa ja antavat hyvän lähtökohdan merialuesuunnitelman laatimiselle.

Kiinnostus tuulivoiman kehittämiseen Pohjanlahdella on suurta. Tuulivoima tulee näin olemaan yksi keskeinen kysymys merialuesuunnittelulle; miten sovittaa yhteen kiinteitä rakennelmia ja siirtolinjoja edellyttävä energiatuotanto ja muut merelliset toiminnot. Haasteita on erityisesti merenkulun, etenkin talvimerenkulun, kalastuksen ja ympäristön- ja luonnonsuojelun osalta. Tietoa laajojen tuulivoimapuistojen vaikutuksista jääolosuhteisiin, vaelluskaloihin, lintuihin tai merenpohjan eliöstöihin ei vielä ole puhumattakaan tuulipuistojen yhteisvaikutuksista Pohjanlahdella. Tällä suunnittelukierroksella tullaan vahvistamaan merialuesuunnitteluyhteistyötä Ruotsin, Ahvenanmaan ja manner-Suomen kesken suunnitelmien yhteensovittamiseksi.

Suomen merialuesuunnitelma ei ole sitova, vaan sen vaikuttavuus perustuu sidosryhmien osallistumiseen ja suunnitelman toteuttamiseen omissa toimissaan sekä merialuesuunnittelussa koottuun merkittävään tietomäärään. Maininnan arvoista on, että Unesco esittelee Suomen merialuesuunnittelun sidosryhmäyhteistyön hyvänä käytäntönä merialuesuunnittelun kehittämistä käsittelevässä julkaisussaan. Ympäristöministeriön tilaaman Merialuesuunnitelman vaikuttavuus ja sen kehittäminen -selvityksen mukaan merialuesuunnitelmalla voi olla merkittävääkin vaikutusta juuri näistä syistä. Vaikuttavuutta lisää myös tällä suunnittelukierroksella toteutettava SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi.

Tuulivoimatoimijoiden tutkimus- ja hankekehitysalueet sijoittuvat osittain merialuesuunnitelman potentiaalisille tuulivoima-alueille, mutta myös muille alueille. Tästä voisi ehkä päätellä, että merialuesuunnitelma vaikuttaa jonkin verran. Aluevesillä maakuntakaavat ohjaavat sitovasti tuulivoimakehitystä, mutta Talousvyöhykkeellä merialuesuunnitelma on ainut alueidenkäytön suunnitelma. Suomen valtio vastaa Talousvyöhykkeestä ja valtioneuvosto voi antaa suostumuksen Talousvyöhykkeen tutkimiseen tai hyödyntämiseen. Merialuesuunnitelman vaikuttavuus ja sen kehittäminen -hankkeessa tehtyjen haastattelujen mukaan sidosryhmät odottavat valtiolta selkeitä tavoitteita esimerkiksi merituulivoiman määrälle sekä valtion tiiviimpää osallistumista merialuesuunnitteluun. Ympäristöministeriön onkin tarkoitus asettaa Merialuesuunnittelutyöryhmä, jossa olisivat edustettuina ministeriöt, ja joka tulisi seuraamaan merialuesuunnittelun etenemistä ja tuomaan siihen oman toimialansa näkemyksiä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin