Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




8.11.2022 9.00

Meri tutkimuksessa: salaisuuksia ja tiedon tarpeita

Pulloposti 65
Avril Tynan
Tutkijatohtori
Turun yliopisto

”Käsitäthän, juuri näihin asioihin minun on syvennyttävä
ja ehkä kirjoitettava niistä tutkielma.”

- Muumipappa ja meri

Kirjallisuudessa meri on kertomusten piilopaikka ja lähtökohta. Siitä nousee tarinoita syntymästä, kuolemasta, itsemurhasta, seikkailusta, pakenemisesta, taistelusta ja toivosta – ja tähän asti puhutaan pelkästään Kalevalasta. Tämän kirjoituksen otsikko tuo esiin vielä yhden kertomuksen mahdollisuuden ja korostaa merta keinona kuljettaa tarinoita ja yhdistää ihmisiä. Tässä tekstissä esitän muutamia meritietoon liittyviä aiheita ja esittelen Turun yliopiston uutta tutkimusohjelmaa, Turku Intersectoral Excellence Scheme (TIES), joka pyrkii edistämään tutkimusta yliopistomaailman ulkopuolelle.

Kirjallisuudessa ja kulttuurissa meren monipuoliset piirteet viehättävät kirjailijoita ja taitelijoita. Meri kuvaillaan ajatusten ja tavoitteiden mukaan: vesi, jää, matala, syvä, rauhallinen, myrskyinen. Meren hyviin puoliin kuuluu vapaus ja itsenäisyys, sillä meri avautuu maailmaan ja tarjoilee uusia mahdollisuuksia. Niiden lisäksi kirjallisuudessa meri herättää epäluottamusta (Yli-Juonikkaan Vanhan merimiehen tarina 2014), yksinäisyyttä (Tove Janssonin Muumipappa ja meri 1965) ja haurautta, erityisesti ihmisen ja luonnon välillä (Emmi Itärannan Teemestarin kirja 2012).

Saksalaisen Heinrich-Heine-yliopiston äskeisessä verkkonäyttelyssä painotettiin yhtä meren erityistä piirrettä. Taiteessa meri liittyy usein kuolemaan: kuolema uhkaa meressä ja merellä ja jopa maalla. Sairaudet saapuvat laivojen mukana ja melkein jokaisessa maassa vuorovedet ja tulvat uhkaavat rannikkoa ja saariston väestöä. Kuolema kuvataan erilaisissa hahmoissa, mutta ylipäätään häntä pidetään luurankomaisena viikatemiehenä. Thomas Rowlandsonin tunnetuissa kuvissa kuolema ohjaa merimiehiä kuolemaa kohti (kuva 1) tai odottaa heidän kuolemaansa haaksirikon jälkeen (kuva 2).

Kuva 1. Thomas Rowlandson. Death Turned Pilot. 1815. Met Museum. (Public domain.)
Kuva 2. Thomas Rowlandson. The dance of death: the shipwreck. Coloured aquatint after T. Rowlandson, 1816. Wellcome Collection. (Public domain.)

Kulttuurin kautta kirjailijat ja taitelijat pyrkivät ymmärtämään merta. Tove Janssonin romaanissa, Mummipappa ja meri (1965) meritiedon hankkiminen on välttämätöntä Muumipapalle. Hän haluaa ymmärtää meren käytöstä, sen salaisuuksia, jopa sen luonnetta. Mutta lopulta hän oivaltaa ymmärtämisen mahdottomuuden. Meri on olento ja samalla tavalla kuin muut elävät olennot, ihmiset, eläimet ja kasvit, se käyttäytyy itsenäisesti ja oman lakinsa mukaan.

Veden alta löydetään muistoja menneisyydestä ja nykyisestä elämästä: eläimiä, kasveja, hylkyjä. Mutta samalla tavalla vedestä nousee muistutus meren tärkeydestä ihmisen hyvinvoinnille, kulkemiselle, kulttuurille sekä taloudelle. Ilmastonmuutos vaikuttaa ilmiselvästi merien asemaan ja tarkoitukseen maailmassa: ajankohtaiset meritietoon liittyvät kysymykset edistävät ihmisen ja luonnon kestävää vuorovaikutusta.

Meri tutkimuksen painopisteenä

Mielestäni meri kiehtoo kulttuurissa, koska se on niin tuntematon. Meri vaatii tietoa ja ymmärtämistä ja samasta syystä se kiinnostaa tieteellisessä tutkimuksessa. Mereen liittyvän tiedon hakeminen koskee kansainvälistä liikennettä, energiaa, ruokaa, työtä ja turvallisuutta. Lisäksi nyt enemmän kuin koskaan tarvitaan meritietoa, joka suuntaa kestävään ja ekologiseen tulevaisuuteen. Kuluva vuosikymmen 2021-2030 on YK:n valtameren vuosikymmen ja se korostaa tiedon tärkeyttä tulevaisuudessa.

Turun yliopistossa ja yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa, Turku Institute for Advanced Studies (TIAS), merta tutkitaan monista näkökulmista. Meri ja merenkulku on yksi Turun yliopiston – ja Åbo Akademin – strategisista tutkimusprofiileista ja se yhdistää kulttuurin, luonnontieteellisen, oikeustieteellisen, teknologisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen. Meren ja merenkulun tutkimus pureutuu ajankohtaisiin meriämme uhkaaviin ilmiöihin. Se kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen ja liikakalastukseen, mutta myös ihmisten ja koneiden vaikutuksiin vesiin ja meriin.

TIAS-tutkijakollegiumiin kuuluu viisi tiedekuntaa: yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, kasvatustieteiden ja oikeustieteellinen tiedekunta sekä Turun kauppakorkeakoulu. Tiedekunnissa on useita tutkimus- ja opetuskeskuksia, kuten HumBio, Aallonharjalle (AHA), Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK), Baltic Area Legal Studies (BALEX), ja Pan-Eurooppa Instituutti, joiden tutkijat edistävät meri-, rannikko- ja saaristoalueiden suhteita ja kehittämistä sekä vastaavat alueiden haasteisiin. Nyt TIAS-tutkijakollegiumiin EU-rahoituksella perustettava uusi tutkijaohjelma pyrkii lisäämään yhteistyötä tutkimuksen ja yritystoiminnan välillä sekä kasvattamaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Turku Intersectoral Excellence Scheme TIES

Turun yliopiston TIAS-tutkijakollegiumin uusi tutkimusohjelma TIES edistää tutkimusta ja koulutusta yliopiston kaikissa temaattisissa kokonaisuuksissa:

  • Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys
  • Tulevaisuuden teknologiat ja digitaalinen maailma
  • Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos
  • Lapset, nuoret ja oppiminen
  • Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys
  • Meri ja merenkulku

TIES-ohjelmaan haetaan tutkijoita, jotka ovat asuneet Suomessa enintään 12 kuukautta viimeisimmän 36 kuukauden aikana (MSCA COFUND -sääntöjen mukaisesti) ja haluavat toteuttaa kolmivuotisen tutkimusprojektin, jolla on vaikutusta myös yliopistomaailman ulkopuolelle. TIES-tutkijat sijoittuvat 2–6 kuukaudeksi paikalliseen, kansalliseen tai kansainväliseen organisaatioon.

Marraskuun 15. päivänä järjestetään tapahtuma, jossa TIAS-johtaja professori Martin Cloonan esittelee TIES-ohjelmaa (englanniksi). Ilmoittaudu tapahtumaan tästä.

TIES-ohjelma ottaa vastaan hakemuksia 15. marraskuuta – 9. tammikuuta. Lisätietoa on saatavilla TIES verkkosivuilla.


Kiitokset Jenni Kankaanpäälle tekstin kommentoimisesta ja korjaamisesta.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä