Merestä menestykseen?

Pulloposti 21
Juha Kaskinen
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja
Turun yliopisto

Turku on ollut pitkään laivanrakennuskaupunki ja uutiset viime vuosien aikana ovat olleet hyvinkin positiivisia, kiitos Meyer-yhtymän investoinneille Turun telakkaan ja sen saamien tilausten. Ylipäätään meri ja merenkulku ovat tärkeitä Turulle ja Varsinais-Suomelle, mutta tietysti koko Suomelle. Laivanrakennusteollisuus on yksi osa monipuolista ja –muotoista kokonaisuutta, joka kietoutuu meren ympärille. Siinä yhdistyvät yhteiskunnallisen toiminnan eri ulottuvuudet taloudesta ympäristön kautta kulttuuriin. Tämän kokonaisuuden kehittämiseen liittyvä tutkimus, koulutus ja kehittämistoiminta on pitkästä perinteestä huolimatta nyt saamassa uutta virtaa johtuen muun muassa taloudellisesta menestyksestä, kasvaneista ympäristöhuolista, kestävyysvaatimuksista ja kulttuurisista muutoksista.

Alueen korkeakouluilla ja yliopistoilla on siis paitsi perinteitä myös uusia avauksia meren ja merenkulun tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen. Keskityn tässä yhteydessä Turun yliopiston toimiin niin kuin ne itse ymmärrän. Turun yliopisto on strategiassaan profiloinut tutkimustaan kuuteen kokonaisuuteen. Yksi näistä on mereen ja merenkulkuun liittyvä tutkimus. Turun yliopiston vahvuutena on sen monipuolisuus ja monitieteisyys, mikä mahdollistaa yli tiede- ja tiedekuntarajojen tehtävän tutkimuksen ja kehittämistoiminnan analyyttisen tutkimuksen rinnalla. Tutkimuksen kolme päätematiikkaa ovat (meri)ympäristö, talous ja kulttuuri. Ennakointi on läpileikkaava näkökulma yhdessä kestävän kehityksen ja globaalimuutoksen kanssa.

Mitä sitten pitäisi saada aikaiseksi? Kantava ajatus on tehdä mereen ja merenkulkuun liittyvää tutkimusta, jolla on myös yhteiskunnallista relevanssia. Perustutkimus on se kivijalka, jolle toiminta rakentuu. Tämä tarkoittaa puhtaimmillaan tutkimushankkeita ja -julkaisuja ja niitä tekeviä ihmisiä.  Yhteiskunnallinen relevanssi tarkoittaa aktiivista yhteistyötä eri asianomistajien kanssa, olemassa olevien kumppanuuksien ja verkostojen vahvistamista ja uusien luomista. Tässä yhteydessä on mainittava erityisesti Turun yliopiston ja Åbo Akademin välinen yhteistyö, molemmilla yliopistoilla meri ja merenkulku on strateginen painopiste. Koulutuksessa ytimen muodostaa tutkintokoulutus, mutta myös täydentävän koulutuksen muodot kehittyvät koko ajan.

Suomen Akatemia on tarjonnut yliopistoille haettavaksi kilpailtua profilaatiorahoitusta, jolla osaltaan halutaan ohjata yliopistojen tutkimuksen työjakoa. Kyse ei ole varsinaisesta lisärahoituksesta vaan yliopistojen on määräaikaisen rahoituksen päättymisen jälkeen osoitettava resurssit jatkolle oman budjetti- ja täydentävän rahoituksen avulla. Tehtävä ei ole helppo tilanteessa, jossa budjettirahoitus on leikkausten myötä vähentynyt. Joka tapauksessa työssä päästään alkuun profilaatiorahoituksen turvin ns. tenure track -professuurien ja muiden tutkimuspestien avulla, joista ensimmäiset täytetään piakkoin. Tehtävät sijoittuvat luonnontieteiden ja tekniikan tiedekuntaan, humanistiseen tiedekuntaan ja Turun kauppakorkeakouluun.

Itse toivon, että edistämme Turun yliopistossa paitsi mereen liittyvää tutkimusta ja myös sen hyödyntämistä yhteiskunnassa yhteistyössä eri asianomistajien kanssa. Globaali, kytkennällinen, kompleksinen ja nopeasti muuttuva maailma odottaa myös yliopistoilta aktiivisuutta haasteiden edessä.  

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin