Merestä kestävää hyvinvointia – merialuesuunnittelulla luodaan strategista kokonaiskuvaa

Pulloposti 66
Heikki Saarento
Suunnittelujohtaja
Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnitelma on meriympäristön hyvää tilaa vaaliva, sinisen talouden toimintojen strateginen kehittämisasiakirja, jota havainnollistetaan kartalla. Tämän lähes itsestäänselvyydeltä kuulostavan kiteytyksen takana on pitkä yhteistyöprosessi, lukuisia suunnittelukokouksia ja sidosryhmätapaamisia.

Merialuesuunnitelman taustalla on EU:n yhdennetty meripolitiikka, jolla pyritään tukemaan älykästä, kestävää ja osallistavaa sinistä kasvua kehittämällä merellisten toimialojen välistä koordinaatiota. EU:n merialuesuunnitteludirektiivi on Suomessa implementoitu maankäyttö- ja rakennuslailla. Lakia valmistellessaan ympäristöministeriö osoitti merialuesuunnitelmien laatimisvastuun valtion oman ympäristöhallinnon sijaan rannikkomaakuntien liitoille. Useista Euroopan rannikkovaltioista poiketen liittojen laatimat maakuntakaavat kattoivat aluevedet ja niissä oli jo jossain määrin käsitelty merialuesuunnittelun teemoja. Uutta oli liittojen suunnittelumandaatti myös talousvyöhykkeelle.

Merialuesuunnittelun uutuus synnytti suuria odotusarvoja. Kaikilla sen teemoista vastuussa olevilla toimijoilla oli prosessin alussa vahva käsitys ja toive, että suunnitelma osoittaa polun meriympäristön tilan parantamiseksi ja jos ei nyt kokonaan ratkaise, niin ainakin vahvasti edistää juuri heidän sektorinsa tavoitteiden toteutumista.

Maakuntien liitot, niiden suunnittelijat ja maakuntakaavat ovat yhteisestä lainsäädännöllisestä taustasta huolimatta erilaisia. Erilaisia ovat myös suunnittelualueet luonnonmaantieteellisiltä ominaispiirteiltään. Tärkeintä vuonna 2021 päättyneellä ensimmäisellä suunnittelukierroksella olikin merialuesuunnitelmaan muodon ja luonteen määrittely yhdessä suunnittelijoiden, viranomaisten ja lukuisten sidosryhmien edustajien kanssa. Merialuesuunnittelusta muodostui yhteinen alusta osin sektoroituneille toimijoille ja viranomaisille Varsinais-Suomen liiton toimiessa yhteistyön koordinoijana.

Näkemyksen määrittely tuotti ja edellytti useita erillisiä selvityksiä, tapaamisia ja seminaareja sekä syvällisiä keskusteluja oikeusvaikutuksettoman merialuesuunnitelman asemasta suunnittelujärjestelmässä sekä sen suhteesta ja vaikutuksesta muuhun suunnitteluun. Oikeusvaikutuksettomuutta pidettiin jossain määrin ongelmana, mutta toisaalta se mahdollisti eri sektoreiden välisen keskustelun ilman tarvetta tiukkaan edunvalvontaan. Oma haasteensa oli sanallisen strategisen suunnitelman esitystapa: miten lähtökohtaisesti pienimittakaavaisella, mutta portaattomasti skaalautuvalla kartalla esitetään asioita, jotka perustuvat runsaaseen, hyvinkin yksityiskohtaiseen tietoon harhautumatta sähköisen suunnittelun sivupoluille.

Valmistelijoiden kesken päädyttiin jo varhaisessa vaiheessa siihen, että kahdeksan maakunnan liittoa tekee yhtä kolmesta osasta koostuvaa digitaalista suunnitelmaa, jonka keskiössä ovat arvojen ja potentiaalien tunnistaminen sekä yhteensovittaminen. Tällä varmistettiin niin sisällöllisesti kuin esitysteknisesti yhtenäinen lopputulos sekä eri alueiden ja teemojen yhdenvertainen käsittely kaikilla merialueilla. Tärkeää oli myös varmistaa suunnitelman rajat ylittävä yhteensopivuus ja aktiivisesti seurata suunnittelun etenemistä koko yhteisen Itämeren alueella.

Merialuesuunnitelmien ajantasaisuutta tulee asetuksen mukaan arvioida vähintään kymmenen vuoden välein. Paraikaa käydään keskusteluja suunnitelman päivitystarpeesta ja -aikataulusta. Suunnittelijoiden tavoitteena on synkronoida suunnittelu paremmin meren- ja vesienhoidon suunnittelun kanssa myös ajallisesti. Jo nyt suunnittelu jatkuu useissa EU-hankkeissa, joissa arvioidaan eri maiden suunnitelmien sisältöä ja vaikuttavuutta sekä kootaan tietoa mm. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi. Tarkastelussa ovat merituulivoiman ja merellisen ruoantuotannon edistäminen merellisten monikäyttöalueiden, niin kutsuttujen MariParkien kehittämisen kautta.

Merialuesuunnittelun ensimmäisellä suunnittelukierroksella keskiössä oli skenaarioiden laatiminen. Skenaariot laadittiin merialuesuunnittelun teemakohtaisia kehitysilmiötä arvioimalla. Todennäköisesti yhdessä toteutuvien ilmiöiden perusteella muodostettiin kolme erilaista, mahdollista tulevaisuutta. Skenaarioiden avulla pystyttiin tunnistamaan ne ilmiöt, jotka edistävät yhteisen vision ja toimialakohtaisten tiekarttojen toteutumista.

Yllättäen ja valitettavasti skenaarioissa tunnistetut ei-toivotut ilmiöt ovat edenneet toivottuja nopeammin. Skenaariovaihtoehdossa kuvattua, kuluneen vuoden aikana syntynyttä geopoliittista tilannetta ja sen merialuesuunnittelulle tuomia huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita ei kukaan osannut eikä halunnut kuvitella toteutuviksi. Yhteistä, tulevaisuuteen uskovaa vakaata asetelmaa pidettiin itsestään selvänä lähtökohtana merialuesuunnitelman vision – toisiinsa tukeutuvien hyvinvoivan Itämeren ja hyvinvoivan ihmisen saavuttamiseksi.

Palaa otsikoihin