Merenkulkuala valmistautuu vuoteen 2015

Pulloposti nro 39
Riitta Pöntynen
erikoissuunnittelija
Turun yliopisto

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland on toiminut lähimerenkulun edistämisen saralla jo yli 10 vuotta. Olemme osa European Shortsea Networkiä (ESN), koko Euroopan laajuista verkostoa, joka tukee kansallista toimintaa ja tarjoaa myös yhteydet Euroopan komissioon. Jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää merenkulkua Eurooppaa ympäröivillä vesillä: vahvana linkkinä kuljetusketjussa ja yhteistyössä muiden kuljetusmuotojen, laivaajien sekä viranomaisten kanssa. Eri kuljetusmuotojen yhteistoiminta on EU:n liikennepolitiikan tärkeä tavoite.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuljetuksiin liittyvät ympäristöasiat ovat nousseet yhä merkittävämmiksi sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tietoisuus Itämeren huonosta tilasta on levinnyt. Merenkulkualalla tilanne muuttui viimeistään vuonna 2008, jolloin IMOn rikkipäätös tehtiin. Nyt vuosi 2015 on ovella ja toimimme tilanteessa, jossa tuntuu, että ilmassa on edelleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Yhtä mieltä ollaan siitä, että kustannukset ovat nousussa, mutta tulevasta kustannustasosta on erilaisia arvioita. Suomella on rikkipäästöjen erityis- eli SECA -alueen maista vaikein tilanne, koska meriliikenne on ainoa toimiva vaihtoehto läntisessä liikenteessä. Meritse kuljetettava matka saattaa kuitenkin lyhentyä, ja Ruotsin tai Baltian maiden kautta kulkevan reitin käyttö lisääntyä. Kuljetusmäärät Suomen ja Viron välisessä meriliikenteessä ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti.

Merikuljetusalan toimijat arvioivat vaihtoehtoisia selviytymismalleja tulevaisuudessa ja tiedontarve on suurta. Kaivataan tietoa siitä, miten uusia päästöjä vähentäviä investointeja voitaisiin rahoittaa, toisaalta kiinnostus on herännyt siihen, miten ympäristöä koskevia päätöksiä valmistellaan ja mitkä ovat päätöksenteon foorumit. Rikkisäädösten ohella useita muita merenkulun ympäristösäädöksiä tulee voimaan lähivuosina, mikä lisää kustannuspainetta alalla.

Lähimerenkulun edistämistoiminnan lähtökohtana on puolueeton ja avoin tiedotus, ja pyrimme myös osaltamme vastaamaan kasvavaan tiedontarpeeseen. Kuljetukset ja ympäristö 2013 –julkaisu on juuri ilmestynyt päivitettynä ajankohtaisilla tiedoilla. Julkaisimme ensimmäisen ympäristötiedotteen jo vuonna 2003, jolloin sisältö oli nelisivuinen. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin tarjoamme täydet 24 sivua tietoa. Julkaisu kattaa kuljetusten ympäristövaikutukset ja niitä vähentävät toimet. Keskitymme erityisesti meriliikenteeseen, ja tarjoamme laajaa tietoa ympäristöteknologioista, erilaisista polttoainevaihtoehdoista sekä ympäristöalan säädöksistä.

Olemme ESN, the Way Forward -hankkeessa kartoittaneet varustamoiden ja satamien tämän hetken toimia sekä tulevaisuuden suunnitelmia, joista tiedotamme ESN:n nettisivulla. Tietoa esimerkiksi varustamoiden ratkaisuista on kuitenkin tässä vaiheessa vielä vähän saatavilla. Itämerellä seilaa päivittäin yli 2 000 alusta. Kuitenkin vain murto-osaan aluksista on asennettu tai tilattu rikkipesuri, Itämerellä on yksi LNG:tä käyttävä alus ja yksi biopolttoainetta käyttävä alus. Ympäristöön liittyvien uutisten määrä ESN:n sivulla on kuitenkin lisääntynyt, ja koostamme alueen kehityksestä vielä erillisen SECA –aluetta koskevan raportin. Vaikea tilanne voi johtaa myös merkittäviin innovaatioihin, joista suomalaisista varustamoista on meillä hyviä esimerkkejä. 

Innovaatioita ja ympäristöinvestointeja tuetaan myös eri rahoitusohjelmilla, jotka kuitenkin ovat mutkikkaita ja vaativat syvää perehtymistä. EU-tiedotus rahoituslähteistä on selkeästi parantunut vuosien aikana, mutta edelleen tavallisen merenkulkualalla toimivan yrityksen on jokseenkin mahdotonta selvitä yksin hakuprosessista. Odotamme mielenkiinnolla, miten ympäristöön liittyviin teknologioihin on tarjolla tukea uudella EU:n rahoituskaudella. Erityisesti on seurattava eurooppalaista liikenneverkkoa (TEN-T) ja siihen kuuluvien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia.

Verkostoimme toimijoita Suomessa, ja haluamme rohkaista yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Siten voimme kehittää entistä laadukkaampia hankkeita ja toivottavasti myös edelleen lisätä suomalaishankkeiden saamaa rahoitusta. Verkostoituminen ja tiedonvaihto ovat tällaisessa murrosvaiheessa erittäin tärkeitä. Tätä kautta voimme löytää tasapainon, jossa sekä Itämeri että maallemme elintärkeät merikuljetukset voivat hyvin.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 39/2014

Palaa otsikoihin