Merenhoidolla tuloksia

Pulloposti 6
Maria Laamanen
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos
Åbo Akademin työelämäprofessori

Itämeren tila on edelleen monelta osin heikko. Merenhoito tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun meriympäristön ongelmiin. Koska merenhoito toteuttaa EU:n meristrategiadirektiiviä, myös muut Itämeren EU-jäsenvaltiot ovat velvoitettuja sen toimeenpanoon ja EU:n komissio seuraa edistymistä. Itämeren suojelukomissio HELCOM toimii merensuojelun yhteistyön alustana Itämerellä ja sen kautta myös Venäjä osallistuu työhön.

Monia Itämeren ympäristöongelmia on saatu hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Merikotkat ja harmaahylkeet voivat hyvin. Itämeren kala on syömäkelpoista ja haitta-ainepitoisuudet alittavat pitkälti raja-arvot. Saavutus on tulosta pitkäjänteisestä suojelutyöstä ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämisestä. Kenties hienoin saavutus on, että Itämeren ravinnekuormituksen suunta on laskeva. Esimerkiksi voimakkaasti rehevöitynyt itäinen Suomenlahti osoittaa toipumisen merkkejä. Sanna Marinin hallitus on päättänyt Itämeren ja vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja on sitoutunut rahoittamaan sitä 69 miljoonalla eurolla vuosina 2019 – 2023.

Vaikka suojelutyö ja päästöjen hallinta tuottavat tulosta, meren tila on silti kaukana hyvästä. Hajakuormituksen hillitseminen on Suomessakin vaikeaa ja mereen aikojen kuluessa kertyneet ravinteet ylläpitävät rehevöitymiskierrettä. Ilmastonmuutoksesta aiheutuva lämpeneminen muuttaa lajistoa ja lisää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Muoviroskaa kertyy mereen ja vedenalainen melu on merinisäkkäiden ja kalojen hyvinvointiriski.

Merenhoidossa on käynnissä toinen kuusivuotinen hoitokausi. Vuonna 2018 julkaistiin Suomen meriympäristön tila -raportti, vuonna 2020 valmistui päivitetty seurantaohjelma ja parhaillaan päivitetään merenhoidon toimenpideohjelmaa. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä päivitetty merenhoitosuunnitelma joulukuussa 2021.

Lähes satapäinen joukko suomalaisia asiantuntijoita on ollut päivittämässä merenhoidon toimenpideohjelmaa vuosille 2022 – 2027. Tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen ratkaisu meremme ongelmiin, jotta sen tila saadaan jälleen hyväksi. Luonnos uudeksi toimenpideohjelmaksi on julkisesti kuultavana ja kommentoitavana helmikuun alusta toukokuun puoliväliin. Samaan aikaan on mahdollista kommentoida myös vesienhoitosuunnitelmia. Ne kattavat sisävesien ohella rannikkovedet, ja niillä hallitaan erityisesti maalta tulevaa ravinne- ja haitta-ainekuormitusta.

Osa ehdotetun ohjelman toimenpiteistä peräänkuuluttaa elintapamuutoksia. Vähentämällä lihan kulutusta ja lisäämällä kasvien ja luonnonkalan osuutta ruokavaliossa voimme vaikuttaa Itämeren ja samalla ilmastonkin tilaan. Osa toimenpiteistä kohdentuu uuteen aiheeseen, johon puuttuminen edellyttää lisätietoa, kuten maatalouden mikromuovipäästöjen vähentäminen. Jotkut toimenpiteet edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä, kuten alusten harmaavesi- ja ruokajätepäästöjen rajoittaminen.

Itämerellä valtioiden välinen yhteistyö toimii varsin hyvin, ja sen myötä meren haasteisiin puuttuminen on ollut mahdollista. HELCOMin ansiot suojelutyössä noteerataan maailmalla laajemminkin ja Itämeriyhteistyötä käytetään usein onnistuneen aluemeriyhteistyön esimerkkinä YK:ssa ja maailman muiden merialueiden yhteistyöelimissä.

HELCOM päivittää parhaillaan toimintaohjelmaansa, Baltic Sea Action Plania. Uudistettu toimintasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä lokakuussa 2021. Toimintasuunnitelma määrittää tulevien vuosien yhteistyöteemat ja sovittaa yhteen Itämeren rantavaltioiden toimet, joilla Itämeren hyvä tila voidaan saavuttaa.

EU:n meristrategia– ja vesipuitedirektiivit ohjaavat Itämeren EU-jäsenmaiden toimia meren- ja vesiensuojelutyössä. Molempien direktiivien aikarajat meri- ja vesialueiden hyvän tilan saavuttamiselle ovat ylittyneet jo tovi sitten. Luonnonolot ja ympäristön hidas palautuminen eivät ole kuitenkaan mahdollistaneet hyvän tilan saavuttamista tavoiteajassa.

EU:n vihreän kasvun ohjelma, Green Deal, edistää merten hyvän tilan palauttamista. EU:n biodiversiteettistrategia puolestaan asettaa tavoitteeksi merten monimuotoisuuden suojelun ja suojelualueiden tehostamisen. Pian EU:ssa julkaistava Zero Pollution Action Plan sisältänee toimia, joilla edetään kohti haitallisten aineiden päästöjen ja kuormituksen vähentämistä.

Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma valmistui joulukuussa 2020. Merialuesuunnittelu auttaa yhdistämään meriympäristön hyvän tilan tavoitteen ja mereen perustuvan kestävän kasvun. Merialuesuunnittelussa sovitetaan yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin parannetaan merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa.

Merenhoitoa ja siihen liittyvää päätöksentekoa tukee myös suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen merentutkimusyhteistyö FINMARI-konsortiossa. FINMARIn tehtävä on kehittää suomalaista merentutkimuksen infrastruktuuria. Meritieto on tehty näkyväksi ja tuotu suuren yleisön saataville vuonna 2020 julkaistussa Itämeri.fi -tietoportaalissa.

Me tiedämme mitä pitää tehdä. Kyse on ennen kaikkea suunnitelmien toteuttamisesta. EU-säännösten puitteissa meidän tulee vuonna 2027 osoittaa, että olemme toteuttaneet laajasti ja yhteisvoimin toimia rannikko- ja ulappavesien tilan parantamiseksi. Tarvitsemme kaikki mukaan. Jokainen voi tehdä meren hyväksi jotakin!

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin